Tällä kertaa suklaakonvehtien kanssa olutta. Tuleva mietiskellen. Vuosi 2018 takana ja uutta edessä. Viime vuonna oli tarkoitus kiivetä paljon määrää ja suorittaa vihdoin 24h seikkailukisa. Yritystä oli jonkin verran, mutta lopulta ei oikein päästy edes lähelle. Silti ihan tyytyväinen kiipeämiseen sekä Hossan kahden päivän 16h seikkailu oli hauska lopetus kesäkaudelle, vaikka kaukana 24h haasteista onkin. Ja tosiaan pitkän sarjan menoa seuratessa kiinnostus kovempaan haasteeseen sen kuin kasvoi. Kiipeily maistuu parin hiljasemman vuoden jälkeen ja vaikka hitaasti liikkeelle lähteekin, niin kyllä se siitä. Keski-ikäisen ei kannata kiirehtiä. Muuten on tullut ajettua pyörällä lähinnä maastoa ja tietysti monenlaista muuta mukavaa ulkoilua. Kiva vuosi.

Mitäs sitten seuraavaksi 2019? Visio ei ole vielä kirkas ja kaikennäköistä muutakin mietittävää sekä hoidettavaa tulee olemaan. Ei ihan älyttömän hurjia uskalla suunnitella tai sitoutua tiettyyn koitokseen. Melkein tekisi mieli olla tylsä ja toistaa edellisen vuoden tavoitteet: 100 uutta reittiä kalliolla ja 24h seikkailukisa.

Toki mielessä on pyörinyt ideoita. Houkuttelisi käydä uusissa kohteissa Skandinaviassa. Jämtland, Åre, Tromsdal ja ehkä jotain muuta Etelä-Norjasta? Bohuslääniinkin pitäisi päästä vihdoin kiipeämään kunnolla. Ja ehkä jotain tapahtumia maastopyörällä?