Kevät tulee ryminällä. Polut ovat hyvinkin kuivassa kunnossa, mutta kasvit vielä pääosin puuttuu. Superkivaa kuitenkin ajaa pitkän tauon jälkeen. Tänä talvena pyörät on pysytneet tallissa lähes kokonaan – valitettavasti.

Ensimmäisen huomasi miten vaikealta kaikki tuntui. XC pyörä ja Kepun teknisest polut. Ei ollut flow lenkki. Oli varmaan myös vähän väsy. Kotiin päästiin takaisin joten josko seuraava lenkki olisi helpompi. Pyörä tökki ja inhoamani Podiumin vakiokumit eivät edeleenkään pitäneet vaikka oli kuinka kuivaa. XC:n pyörän geo on kyllä vaativa tällaiselle vanhalle miehelle. Selkä on kovilla ja vaatii huoltoa.

Helsingin Keskuspuiston maastopyörälenkki on saanut taas jonkin verran uusia merkintöjä. Pieniä lätkiä puihin. Taitaa tulla vielä jotain isompaa kun varsinkin suuremmissa risteyspaikoissa ei ollut oikein mitään. Luulen ajaneeni nyt ensimmäistä kertaa koko reitin läpi oikeaa polkua. Parissa kohtaa yllätti. Esimerkiksi Metsälän kalliot puuttui, Pirkkolan juoksuhaudat ajettiin eri puolelta kun on tottunut ja Paloheinän täyttömäen maastot kierrettiin nöyrästi teitä pitkin. Kaikein kaikkiaa reitti on kyllä hyvä ja en tiedä oliko kauden eka lenkki vai mikä, mutta on se myös hyvin tekninen. Yleiseksi reitiksi jopa hyvin tekninen. Toki nykyään kaikilla on massiiviset pyörät ja monella sähkö, niin eipä se juuri missään tunnu. Itsekin tietysti pidän ja toivottavasti tämä on vasta ensimmäinen reitti seudulla osana isompaa verkostoa.