Tänä vuonna on ollut ehkä pientä aktivoitumista kiipeilyn suhteen. Viime vuodet olen käynyt lähes vain Redin cavelle, mutta nyt talvella vähän köysiteltiin, kiipesin kerran jäätä ja nyt keväällä tuli käytyä muutama kerta jopa kalliolla. Lopulta vielä kiipeilyloma Chamonixissa!

Ei nyt ehkä kiipeilyllisin kiipeilyloma kun perhe-elämä ja muu lomailu vei huomiota, mutta pääsin kiipeämään ylös jäätikölle kaksi kallioreittiä. Kokomus jota itsellä ei ole ollut ainakaan Midin kautta tehtynä. Toki ollaan oltu Torinon majalla ja Doreesilla kiivetty pitkää kalliota vuosia sitten, mutta on se kuitenkin eri olla lähes neljässä tonnissa kiipeilytossut jalassa.

Chamonix on myös paikka jossa on tullut käytyä ennenkin, mutta pitkän tauon jälkeen se tuntui taas suht uudelta ja keskellä kautta ihmisiä ja tapahtumaa riitti. Mukava paikka katsella maailman menoa, mutta jos haluaisi keskittyä itse tekemiseen, niin en ole varma onko paras valinta. Toki Blancin massiivin yläosien reitit eli pääasiassa Midin access on jotain mitä muualla ei ole ja klassikkoja vilisee joka suunnalla. Silti lähialueet ovat aika tampattua ja turistia joka nurkka täynnä. Monet kauniit paikat ovat kuitenkin vähän syrjässä. Erityisesti tämä pätee kaikkeen muuhun kuin kiipeilyyn. Chamonix on jokatapauksessa upea paikka eikä kannata liikaa voivotella siellä lomailua.

Kävin lämmittelemässä Breventillä yhden reitin ylähissin alla (Frichon-Roche). Midiltä kiivettiin Rebuffat-Bacquet ja Taculin Contaimine Route. Varsinkin kaksi viimeistä hehkutettuja klassikoita. Kivi on upeaa ja linjat hienoja. Itsellä ehkä kuitenkin enemmän lokaatio ja vähän erilainen yhdessä tekeminen oli se juttu. Kiipeilyllisesti ei mitään ihmeellistä lopulta tullut vastaan ja todella vähillä liideillä tässä edelleen tämänkin kesän osalta mennään. Ei ole ihan vielä sellainen kunnon kiipeilyfiilis. Toki joka reitillä oli hienoja köydenmittoja ja kiipeily kauttaaltaan hauskaa eikä paljoa parempaa paikkaa ole kerätä metrejä. Alppiympäristö puhutteli vahvasti ja se tuo myös itse tekemiseen paljon uusia kulmia: Pitää olla ajoissa, kaikki tekeminen puuskuttaa, piti vähän muistella jäätikkötaitoja yms. Veskun ja Janin kanssa pääsi kuitenkin erittäin helpolla ja kun keli oli joka päivä lähes täydellinen, niin saattoi keskittyä rauhassa nautiskeluun. Hyvää oppia ja kokemusta tuli kuitenkin kivasti ehkä tässä tulevina vuosina voisi tapahtua jotain kehitystä. Olisi hienoa päästä kokeilemaan vähän alppimaisempia reittejä. Nyt kiivettiin puhdasta ja selkeää kiveä.

Contaimine nousee suoraan Glacier du Geantilta ja on keskellä kaikkea. Taustalla näkyy Italian puoli. Vieressä muita Taculin seiniä. Toppaus Vallee Blanchelle. Ihmeteltävää riittää. Kuvissa Vesku cruxipätkällä ja pojat lähestymässä toppia. Linja on komea varsinkin kun me syleiltiin paljon koko eteläseinän hyvin ilmavaa kulmaa.