Kalymnoksen saari on kaikille kiipeilijöille vähintään maineeltaan tuttu kiipeilykohde. Tänä keväänä kävimme katsastamassa kuitenkin Kalymnoksen lisäksi myös Manner-Kreikan kiipeilymahdollisuuksia. Tarkoitus oli kiivetä Ateenan lähellä sekä Peloponnesosin niemimaalla Nafpliossa, Leonidiossa ja Kyparississa. Oppaanamme toimi lähtökohtaisesti Aris Theodoropoulosin (sama kaveri, joka on tehnyt Kalymnoksen topot) ansiokas topo Greece, Sport Climbing: The Best Of. Kyseinen topo esittelee nimensä mukaisesti valittuja kohteita koko Kreikasta. Topo on kaiken kaikkiaan erinomainen yleisopas Kreikan kiipeilyyn.

Ateena

Ateenan ympöristössä on kiivettävää yllättävänkin paljon. Ateenasta on oma topokin (Athens Climbing Guidebook, A. Chaziris, G. Chaziris, A. Markou), josta mainostetaan löytyvän 33 eri sektoria ja yli 1100 reittiä tai sitten voi lähteä liikkeelle edellä mainitulla koko Kreikan topolla, jossa on esitelty seitsemän eri kohdetta Ateenan ympäristöstä. 

Ateenassa riittää muutenkin tekemistä ulkoilmaharrastajalle. Parnithan vuorella on erinomaisia maastopyöräreittejä ja voihan siellä patikoidakin. Emme itse asiassa loppujen lopuksi päässeet kiipeämään lainkaan Ateenassa, koska juuri sinä päivänä, kun meidän piti kiivetä, sattui satamaan. Olimme kuitenkin varanneet paikallisen maastopyöräseuran Gravityfreaksien (heihin saa yhteyden ainakin Instagramista) kautta maastopyöräoppaan ja hän näytti meille yhden oikein mukavan näköisen kiipeilykallion pyöräilyjen lomassa.

Ateenaan on myös sikäli mukava kohde, että sinne on helppo matkustaa. Ainakin Norwegianilla on suoria lentoja Helsingistä Ateenaan ja Ateenassa löytyy tietysti monenlaista muutakin tekemistä kuin ulkoilua. Reissuun voi lähteä siis myös sellaisella porukalla, jossa kaikki eivät ole kiinnostuneita fyysisestä tekemisestä. Toki kiipeilykallioille pääsemiseksi tarvitaan jotain kulkupeliä. Auto lienee helpoin, mutta ainahan voi vuokrata etelä-eurooppalaiseen tyyliin skootterinkin. Kannattaa tosin siinä tapauksessa katsoa majoitus sopivasti, että ei ihan hirveitä matkoja tarvitse skootterilla ajella. Ateenasta on helppo jatkaa myös eteenpäin. Auton vuokraaminen on tietysti yksi vaihtoehto, mutta myös bussilla pääsee hieman kohteesta riippuen. Tosin itse Ateenassakin saa varmasti menemään helposti parikin viikkoa ulkoilmaharrastusten ja siinä sivussa kulttuurin, ruuan ja kahviloiden parissa.

Nafplio

Seuraava kohteemme Ateenan jälkeen oli Nafplio, joka sijaitsee Myrtoonmeren Argoliinlahden pohjukassa noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Ateenasta. Nafplio on suhteellisen iso kylä tai sitten pieni kaupunki, jonka satamassa kellui ainakin tällä kertaa pitkä rivi hienoja huvijahteja. Tosin kyseessä taisi olla jonkinlainen veneilytapahtuma. Joka tapauksessa kyseessä on ihan elävänoloinen ainakin jossain määrin veneilyn ympärillä elävä rantakaupunki.

• 

• 

• 

• 

• 

Nafplion lähellä on ihan mukavasti kiivettävää. Meidän koko Kreikkaa käsittelevässä topossa esitellään viisi eri kalliota, joissa kaikilla muilla paitsi Anatolilla, jossa kävimme, oli vielä useampi sektorikin. Vaikeustasoja löytyy näiltä kallioilta nelosista kaseihin. Nafplion kylää lähimpänä olevat kiipeilyreitit lähtevät rantaa pitkin kulkevalta kävelytieltä vain muutaman minuutin kävelymatkan päästä kylältä. Kyseisiä reittejä emme testanneet, mutta kivi näytti laadukkaalta, samoin pulttaus ja reittien profiilit.

Kävimme kiipeämässä Anatoli-nimisellä kalliolla ehkä noin varttitunnin ajomatkan päässä Nafpliosta. Tällä kalliolla lähestyminen oli jopa kylän vieressä sijainneita rantakallioita lyhyempi. Auton sai parkkiin aivan kallioiden viereen. Anatoli soveltuu erinomaisesti keskitason kiipeilijöille. Reittejä löytyy jopa kolmosista alkaen aina 6c:hen. Anatolin kalkkikivi on todella laadukasta ja miellyttävää, samoin pulttaus on mukavan tiheää. Olimme kaikenlisäksi ainoita kiipeilijöitä kalliolla ja maisematkin ovat komeat!

• 

• 

• 

Tällä kertaa emme ehtineet katsastaa muita kallioita Nafplion suunnalla, mutta kuulopuheiden mukaan laadukasta kalkkikivikiipeilyä löytyy enemmänkin alueelta. Nafplion kylä tarjoaa käytännössä kaikki palvelut mitä ihminen kaipaa. Ruokaravintoloita on joka lähtöön ja monenlaista shoppailuakin voi harrastaa. Tosin kiipeilykauppaa ei ainakaan omiin silmiin sattunut, mutta ei kyllä ihan jokaista katua ja kujaa ehditty koluta. Itse majoituimme noin 10 minuutin ajomatkan päässä Nafpliosta ja se oli auton kanssa matkustaessa ihan toimiva ratkaisu.

Nafplioon pääsee Ateenasta myös bussilla, mutta jos haluaa katsastaa kiipeilykohteita laajemmin Nafplion ympäristössä, niin jonkinlainen kulkupeli on välttämätön paikan päällä.

Leonidio

Seuraava kohteemme oli jo jonkin verran mainetta kiipeilypiireissä niittänyt Leonidio, jonka kohdalla kuulee usein puhuttavan ”uudesta Kalymnoksesta”. Kiipeilyn määrän ja laadun puolesta näin varmasti voikin todeta, mutta muuten Leonidio on hyvin erilainen kohde kuin Kalymnos. Siinä missä kiipeilijöiden Kalymnoksella suosima Massourin kylä ikään kuin ”avautuu” merelle kohti Telendoksen saarta, on Leonidion kylä enemmänkin käpertynyt komean punakiviseinän (Kokkinovrachos, nimi tarkoittaa punakiveä) ja kylältä lähtevän vuoristolaakson syleilyyn. Kalymnoksen ”raitti” on vilkas ja elävä, Leonidiossa taas ainakin näin toukokuussa näkymä oli enemmänkin unelias. Massourissa on iloisen ja avoimen rantakaupungin tunnelma, Leonidio taas on tunnelmaltaan hämyinen ja sulkeutunut etelä-eurooppalainen vuoristokylä.

Molemmat ovat paikkoina miellyttäviä, mutta hyvin erilaisia, myös palveluiltaan. Kalymnokselta saa hankittua käytännössä kaiken kiipeilyyn liittyvän, samoin kuin muutkin elämisen tarpeet. Leonidiossa tarjonta on huomattavasti vähäisempää. Kylässä on yksi kiipeilykauppa, jossa oli myynnissä lähinnä vaatteita ja jonkun verran tossuja sekä paikallisen osuuskunnan pitämä kiipeilykahvila Panjika, jossa oli myynnissä joitain kiipeilyvarusteita ja -tarvikkeita. Eli, kun lähtee kiipeilyreissulle Leonidioon, niin kannattaa muistaa ottaa kaikki kiipeilyvarusteet kotoa mukaan. Myös pari minimarkettia löytyy, jokunen ihan laadukas ravintola ja kahvila, samoin kala- ja lihakaupat sekä pankkiautomaatti ja joitain muitakin kauppoja ja palveluita. Periaatteessa kaikki välttämätön kyllä löytyy.

Leonidion kiipeilyalue on laaja. Kiipeily on alkanut kylän yläpuoliselta hyvin vaikuttavalta Kokkinovrachosin punakivikalliolta, jossa on kiipeiltävää joka lähtöön. Ensimmäiset reitit tälle upealle seinälle tehtiin 80-luvun loppupuolella, erityisesti vuonna 1987, ja ne olivat multipitch trädireittejä. Seinältä löytyy noin 150-250 metriä pitkiä multipitchejä, jotka ovat nykyään osittain trädiä ja osittain pultattuja. Pääosa komean seinän reiteistä on kuitenkin yhden köydenpituuden sporttia laajalla greidiskaalalla. Me kiipesimme sektorilla Rocspot ja kiipeily oli jälleen erinomaista! Kalkkikivi on hyväkaatuista ja miellyttävää ja pulttaus keskitason kiipeilijää ilahduttavaa. Myös ainakin tämä kallio on myös erinomaisesti viitoitettu.

• 

• 

• 

Kiipeilyalue jatkuu pitkälle ylös vuoristoon lähtevän laakson perukoille. Paikallisessa Leonidion ja Kyparissin yhteisessä topossa on reittejä yli 1600, joista pääosa juuri Leonidiossa ja lisää on tulossa. Paikallisen topon saa hankittua kiipeilykahvila Panjikasta, mutta kyllä koko Kreikan topollakin hyvään alkuun pääsee. Leonidiossa riittää kiivettävää ihan jokaiselle kiipeilytasosta riippumatta. Ehkä aivan helpoimpia reittejä on hieman vähemmän kuin Kalymnoksella, mutta varmasti riittävästi. Mukavaa oli myös se, että paikalliset selkeästi arvostavat kiipeilijöiden Leonidioon ja sen ympäristöön tuomaa bisnestä ja elämää. Me majoituimme naapurikylässä Poulithrassa mukavassa huoneistostohotellissa noin 10 minuutin ajomatkan päässä Leonidiosta. Auton kanssa tämä majoitusvaihtoehto toimi hyvin. Leonidiolla on ehdottomasti suuri potentiaali tulla aivan yhtä merkittäväksi kiipeilykohteeksi kuin Kalymnos!

Helpointa Leonidioon on matkustaa vuokra-autolla Ateenasta. Ajaa voi suoraan mantereen kautta hieman nopeampaa reittiä tai sitten hieman hitaammin rannikkoa seuraillen. Nopeampaa kautta aikaa menee reilu kolme tuntia ja rannikkoa pitkin ehkä neljä. Reitti vaihtoehdoista huomattavasti hienompi on rannikon kautta kulkeva vaihtoehto. Argoliinlahden ranta Nafpliosta Leonidion kautta Kyparissiin saakka on yksi hienoimpia reittejä joita olen eläessäni ajanut! Ja on sentään tullut ajettua melko monta maisemareittiä ympäri maailmaa. Maisemat ovat jonkinlainen yhdistelmä Ranskan ja Italian Rivieran välimerellistä vuoristomaisemaa, ennen kuin turismi pilasi sen, Kolumbian vuoriseutujen vehreyttä ja  Toscanan klassisia maisemia. Todella kaunis rannikko!

Ja jos ei halua itse ajaa, niin Ateenasta pääsee paikan päälle myös linja-autolla. Leonidiossa paikallinen kulkupeli on kuitenkin välttämätön. Tarjolla on ainakin Trochanisin huoltoasemalla (aikalailla keskivaiheilla kylän läpi kulkevaa kapeaa katua) polkupyöriä hintaan 5 €/päivä ja skoottereita hintaan 15 €/päivä. Jos nyt kuitenkin haluaa autoilla, niin auto kannattaa vuokrata Ateenasta, koska Leonidiossa auton vuokraaminen on paljon kalliimpaa.

Kyparissi

Kyparissi on oli viimeinen kohteemme Kreikan mantereella. Kyparissi on sitten jo TODELLA rauhallinen kylä, mutta myös ERITTÄIN kaunis ja idyllinen. Pääosin klassisen valkoinen kylä asettuu kauniin lahden rantaan ja nousee siitä jonkin matkaa ylös kohti vuoria. Majoituimme miellyttävässä huoneistossa aivan kylän keskustan tuntumassa. Muutama kapea kuja puikkelehtii kauniiden talojen keskellä ja tunnelma on erittäin rauhallinen ja idyllinen. Palveluita ei kannata hirveästi etsiä. Kylän laidalla on yksi minimarketti, josta saa perustarvikkeita, mutta ei hedelmiä eikä vihanneksia. Niitä voi etsiä joko pienen sataman vieressä olevasta minimarketista, josta ilmeisesti voi saada joskus myös kalaa, tai sitten toisella laidalla olevasta leipomosta. Kylässä on muutama ravintola ja kahvila, joista ainakin kaikki testatut olivat erinomaisen hyvälaatuisia! Juuri muuta ei sitten olekaan, paitsi kaunis uimaranta ja tietysti kiipeilykalliot.

Kiipeilykallioita on Leonidion ja Kyparissin (ja myös Kreikan) topossa esitelty yhdeksän ja vain kolmella niistä on kutosia helpompia reittejä. Kyparissi on perinteisesti tunnettu kovempien kiipeilijöiden rauhallisena kohteena. Me kävimme kiipeämässä kahdella kalliolla joista toinen, Kastraki, sijaitsi aivan kylän kirkon takana ja toinen, Playground, pienen ajomatkan päässä ylempänä vuorilla. Kastrakin reitit ovat varsin komeita, pisin 6a oli 35 metrinen, mutta kivi oli hyvin terävää harmaata kalkkikiveä ja greidaus tuntui hieman normaalia kreikkalaista greidausta tiukemmalta. Playground on suunnattu ilmeisesti enemmän harjoittelijoille ja sieltä löytyi ihan hyvä valikoima vitosen reittejä ja muutama 6b. Playgroundin kivi on jo paljon miellyttävämpää kuin Kastrakin ja jos on riittävän pieni, niin sieltä löytyi myös lyhyt tunneli kiivettäväksi. Playgroundin ympäristö on myös erittäin idyllinen, ilmeisesti jonkinlainen vanha paimenten lepopaikka, ja maisemat todella upeat! Joka tapauksessa Kyparissiin kannattaa suunnata erityisesti, jos on seiskan tai kasin kiipeilijä.

Kyparissiin ei pääse muuten kuin autolla. Ajomatka rantaa pitkin Leonidiosta Kyparissiin oli alle kaksi tuntia ja suoraan vuorten yli Ateenaan nelisen tuntia. Kuten jo tuli todettua, maisemat olivat todella mykistävän kauniita! Alkumatkan Leonidiosta tie kiertää ylempää vuoren kautta hieman kapeampaa vuoristotietä pitkin ja jos uskoo Google Mapsia niin loppumatkakin kulkee vuorten yli, mutta ei kannata uskoa vaan kannattaa ajaa Fokianosin kylän kautta. Fokianosissa on varsin nätti uimaranta ja mahdollisuus syödä lounasta. Loppumatkaksi tie levenee ja upeat vuoristoiset rantamaisemat jatkuvat Kyparissiin saakka. Takaisin ajoimme nopeampaa reittiä vuorten yli ja upeat maisemat jatkuivat sielläkin! Näimme mm. maakilpikonnan ylittämässä tietä. Ei kotona tuollaiseen törmää. Ja jos ajelee sisämaan kautta, niin Spartin kylässä kannattaa pysähtyä Alexia’s nimiseen kahvilaan lounaalle tai kahville.

Yhteenveto ja plussat sekä miinukset

Vaikka esimerkiksi Leonidion kiipeilymahdollisuuksista on jo tullut kuultuakin, niin kaikesta huolimatta Peloponnesosin niemimaan kiipeilykohteet ja seutu ylipäänsä pääsi yllättämään positiivisesti. Minun tähän astiset kokomukset Kreikasta ovat olleet Kalymnos ja pakon edessä Rhodos ja Kos. Kalymnos on tietysti upea paikka, mutta nämä kaksi muuta eivät ole juurikaan ihastuttaneet. Kreikan mantereella tunnelma on kuitenkin täysin erilainen kuin saarilla. Välillä on vaikea tietää missä maassa on. Alueet joissa liikuimme tuntuivat olevan jonkinlainen yhdistelmä Välimeren eri osista. Vaikutteita oli ainakin Espanjasta, Ranskasta, Italiasta ja myös Afrikan puolelta. Paikallisten englanninkielen taitokin on kiitettävän hyvä. Joka paikassa pärjäsi riittävän hyvin. Myös Ateena oli positiivinen yllätys. Akropolis ja muut historialliset paikat ovat tietysti upeita, mutta koko kaupungin tunnelma oli aikalailla sellainen kuin voisi kuvitellakin eurooppalaisen sivistyksen kehdon tunnelman olevan. Ihmiset istuivat kahviloissa ja katuruokaravintoloissa viettämässä aikaansa ja juttelemassa. Meidän hotellimme oli tosin hieman epämääräisemmäksi koetussa Exarcheian kapungiosassa, mutta toisaalta tämänkin alueen graffiteilla kyllästettyjen katujen tunnelma oli omalla tavallaan miellyttävä, jonkinlainen ”ääri-Kallio”. Sekä Ateena, Nafplio, Leonidio että Kyparissi olivat kaikki hienoja paikkoja ja varmasti tulee käytyä tässä osassa Kreikkaan tulevaisuudessakin. Seuraavassa vielä hieman plussia ja miinuksia erityisesti koskien Nafpliota, Leonidiota ja Kyparissia sekä pientä vertailua perinteiseen Kalymnokseen.

Plussaa

• Laadukasta kiveä
• Hyvä pulttaus
• Helpot lähestymiset kallioille
• Viihtyisät kylät
• Edullista
• Rauhallisuus ja ruuhkattomuus, myös kallioilla
• Ei turismin pilaamaa
• Puhutaan englantia hyvin
• Upeat maisemat
• Ainakin keväällä vehreä luonto
• Helpompi ja halvempi matkustaa kuin Kalymnokselle (suora lento Ateenaan)

Miinusta

• Leonidiossa on kaikki peruspalvelut, mutta ei mitään ekstraa. Älä unohda kiipeilykamaa kotiin!
• Kyparissi on todella pieni (vaikkakin idyllinen), joten palvelut ovat hyvin rajalliset.
• Välillä jopa hieman liiallinenkin rauhallisuus…