Finalen kevät, reissussa pyörien kanssa

Viime vuodet on tullut vietettyä kevät suksilla toukokuulle asti, mutta tänä vuonna vietimme pääsiäisen tienoon Ligurian klassisessa maastopyörä- ja kiipeilykohteessa Finale Liguressa, tai tarkemmin ottaen Finalborgossa. No toki kävin sitten vappupäivänä päättämässä suksikauden Himoksella, mutta noin muuten kesäkausi alkoi siis tänä vuonna jo huhtikuun alkupuoliskolla. Koska reissussa oli tällä kertaa mukana myös pyörät ja pyörien kanssa matkustaminen ei aina ole aivan suoraviivaista, niin seuraavassa informatiivinen kuvaus ainakin yhdestä tavasta matkustaa pyörien kanssa Finaleen.

Kesäkausi avattu tai ei, niin kyllä nyt toukokuussa pitää suksilla olla…
Toiset matkustavat kevyesti, toiset raskaasti.

Suomesta Finaleen voi matkustaa käytännössä joko Milanon tai Nizzan kautta. Valitsimme tällä kertaa Nizzan muun muassa siksi, että halusimme näyttää Nizzaa osan matkaa mukana kulkeneelle vanhemmalle polvelle eli vanhemmillemme. Nizzan kautta matkustaminen on kuitenkin ihan hyvä vaihtoehto muutenkin. Lentokentältä pääsee pyörienkin kanssa helposti rautatieasemalle bussilla numero 99 ja Italian rajalle Ventimigliaan menevissä junissa ei ainakaan tarvitse sen kummemmin maksaa mitään pyöristä ja vaunuissa taisi olla suunnilleen joka toinen eteinen sellainen, että pyörä- ja matkalaukuille oli ihan hyvin tilaakin. Tietysti kannattaa ehkä hieman miettiä matkustusajankohtaa. Vietimme menomatkalla pari päivää Nizzassa ja kävimme junalla katsastamassa Monacon. Kyseessä oli perjantaipäivä ja juna Monacoon oli TODELLA täynnä. Ei olisi hirveästi huvittanut tunkea siihen ihmismassaan kahta pyörää ja kolmea matkalaukkua. Meidän matkapäivä Finaleen oli lauantai ja silloin taasen junassa oli oikein hyvin tilaa.

Yllä Monacon maisemia ja alempana Nizzan katukuvaa.

Ventimigliasta matka Finaleen jatkuu Trenitalian Regionale-junalla, joihin saa myös viedä pyörät ilman sen kummempia lisämaksuja. Tosin suurempia eteistiloja ei ole ihan jokaisessa vaunussa, että jonkin verran voi joutua sopivaa eteistä etsimään. Trenitalian kotimaan junissa (ilmeisesti kaikissa, mukaan lukien nopeat junat) laukkuun pakattu pyörä kulkee ilmaiseksi mukana. Pyörä pitää tosin sijoittaa pyörille osoitettuun paikkaan tai jos ei ole tilaa niin sitten jonnekin jossa se ei pahemmin tiellä. Trenitalian pyörien kuljetussäännöt löytyvät täältä. Nizzasta Finaleen pääsee myös Thello-junalla, joka on Trenitalian omistama yksityinen junayhtiö, joka ajaa päiväjunia Marseillesta Milanoon ja yöjunia Pariisista Venetsiaan. Thello-junaan saa tuoda 2 matkalaukkua per henkilö ja ylimääräiset maksavat 40 €/kpl. Pakattu pyörä, jonka pakkaus menee mittoihin 80x110x40cm rinnastetaan matkalaukkuun (tosin aika yllätys olisi, jos joku Italiassa rupeaisi pyörälaukun koko mittailemaan…). Thello-junien matkatavaroiden kuljetussäännöt löytyvät täältä. Paluumatkalla hyppäsimme vahingossa tällaiseen Thello-junaan, kun se sattui olemaan niin paljon myöhässä, että tuli asemalle samaan aikaan kuin meidän regionalen olisi pitänyt tulla. Junan kyljessä lukee kyllä melkoisen isolla THELLO, mutta eipä sitä nyt tullut siinä huomattua tai ajateltua. No jouduimme ostamaan uudet liput, kun emme enää viitsineet raijata kamoja poiskaan junasta. Lipun hinta olisi ollut junasta ostettuna 15€ normaalia kalliimpi, mutta kun juna nyt oli myöhässä niin paljon, niin eipä sitä tarvinnut maksaa. Myös pyörät ja matkalaukut menivät samaan hintaan vaikka meillä periaatteessa olikin yksi ylimääräinen laukku mukana. Italiassa kaikki hoituu eikä mikään ole niin tarkkaa, etenkin kun puhuu hieman italiaa.

Hyvinhän ne mahtui…

Toinen vaihtoehto on siis matkustaa Milanon kautta, mutta sitä reittiä ei ole tullut vielä itse testattua pyörän kanssa, mutta kuulemma toimii sekin vaihtoehto ihan hyvin. Joka tapauksessa Milanossakin pitää ensin matkustaa lentokentältä päärautatieasemalle ja vaihtaa siellä Finalen junaan. Milanosta Finaleen pääsee ilman vaihtoa ainakin Intercity- ja edellä mainituilla Thello-junilla. Enemmän yhteyksiä löytyy vaihtamalla junaa Genovassa.

Junasta näkee hienoja maisemia.

Ja sitten kun on päässyt Finaleen, niin majapaikkaan voi joko kävellä tai soittaa taksin. Paikalliset taksifirmat ovat selkeästi varautuneet pyöräturisteihin, koska kaikki taksit ovat pakuja joihin meni sujuvasti viisi matkalaukkua, kaksi pyörää ja viisi ihmistä. Tosin suuremman Evocin Pro -kassin kanssa meinasi tulla ongelmia, mutta lopulta se meni sujuvasti pinon päällimmäiseksi makaamaan. Eli pyöräturisti voi matkustaa Finaleen varsin hyvin täysin julkisten varassa. Jos sen sijaan kiipeilykallioille haluaa, niin auto on melkeinpä välttämätön tai sitten pitää käyttää taksia, joka sekin on ihan relevantti vaihtoehto ainakin esimerkiksi neljän hengen porukalle. Taksit ovat varsin kohtuullisen hintaisia ja monet kalliot ovat kuitenkin sen verran lähellä, että voi vaikka kävellä pois. Erityisesti jos kiipeilyä ei harrasta aivan joka päivä niin auton vuokraaminen on ehkä melko turhaa. Ja ainahan voi Kalymnoksen tyyliin vuokrata skootterin, jolla voi sujuvasti ajella kiipeilykallioille. Samalla helpottuu parkkeerauskin.

Finalen portti
Historiallisen kylän näkymiä
Siesta
Aurinko laskee Finalessa

Majoittua Finalessa voi joko itse Finale Liguressa, eli rannan lähellä. Finale Ligure on tyypillinen Ligurian rannikon pieni rantakaupunki, jossa tapaa paljon myös ihan tavallisia rantaturisteja. Toki paras maastopyöräilykausi ja rantakausi ei ihan samaan aikaan satu. Jos kuitenkin haluaa kauemmaksi rantaturisteista, niin kannattaa majoittua Finalborgoon noin 15 minuutin kävelymatkan päähän rannasta. Finalborgo on vanha muurien ympäröimä kapeakujainen pieni kylä, jonka elämä pyörii maastopyöräilyn ja kiipeilyn ympärillä. Loppupäivästä, kun pyöräilijät palaavat takaisin kylään, on kylän keskusaukio täynnä pyöriä ja after biking gelatoa syöviä kuraisia maastopyöräilijöitä. Kiipeilijät eivät ole ehkä niin näkyvästi esillä, mutta heitäkin näkee kylän kujilla. Finalborgossa on muutama ihan hyvä ruokapaikka ja useita maastopyörä- ja kiipeilykauppoja. Erittäin viihtyisä paikka majoittua!

Torilla…
…jätskillä

Mutta pari sanaa myös harrastuksista. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin maastopyöräilemässä Finalessa. Edellisellä Finalen vierailulla keskityin kiipeilyyn. Finalessa maastopyöräreittejä riittää! Reittejä, majoitusta ja muuta tietoa Finalen maastopyöräilystä voi etsiä vaikkapa täältä. Kyseisen linkin takaa löytyy pdf-muotoinen kartta Finalen reiteistä ja myös ladattavat gps-jäljet, jotka kannattaa ehdottomasti ladata, jos haluaa pysyä reiteillä tai edes löytää ne. Itse reitit ovat pääosin alamäkeä ja soveltuvat suurimmaksi osaksi hieman aloittelijaa enemmän osaavalle pyöräilijälle. Myös vaikeusarviot ovat kovin vaihtelevia. Välillä sinisilläkin on hyvinkin vaikeita kohtia ja joku punainen on taas suhteellisen helppo. Alueen korkein kohta on vanha Naton tukikohta Nato Base, josta saa yli tuhannen metrin korkeuseron takaisin kylille. Reittejä on melko laajalla alueella ja ylös voi joko polkea tai ostaa kyydin. Pelkkä kyyti ylös maksoi 10 €/hlö ja koko päivän opastettu reissu 50 €/hlö. Tällä kertaa otimme vain kertanousuja ylös ja joinakin päivinä poljimme Finalen vieressä olevalle Pianarellalle, jonne korkeuseroa tuli hieman maltillisemmin kuin Nato Baselle eli jotain 350 metriä kyliltä. Finalessa kannattaa kuitenkin ehdottomasti ottaa kyytejä ylös. Reissusta saa paljon enemmän irti, kun pystyy keskittymään enemmän niihin alamäkiin kuin ylämäkiin. Seuraavalla kerralla tulee varmasti otettua myös opastettuja päiviä. Yksi hyvä paikka varailla kyytejä ja opastettuja päiviä on Evolven Shop kylän laidalla. Kaiken kaikkiaan Finale on todella hieno paikka enduro- ja DH-henkiseen maastopyöräilyyn erityisesti hieman osaavammalle maastopyöräilijälle!

Nato…
…Base
Päivi Finalen metsissä
Nina hyppää, mutta kuvaaja on hidas
Välillä shuttlessa oli tällaista seuraa

Kiipeilemässä ei lopulta tullut tällä kertaa käytyä kuin kahdesti. Toki oli taas hienoa päästä kiipeämään ihan hyvälaatuista kalkkikiveä! Vuosien saatossa on tullut opittua pitämään kalkkikivestä enemmän ja enemmän. Alkuun kalkkikivellä oli vähän hukassa, mutta nyt on jo oppinut löytämään kalkkikivestäkin otteet ja myös luottamaan kalkkikiven kitkaan. Tottakai kiillottunut kalkkikivi on aika kamalaa, mutta tällä kertaa tuli löydettyä varsin hyvälaatuista kiveä. Eräs Finalen ongelma kiipeilyn suhteen on se, että kallioiden löytäminen on välillä todella vaikeata! Tälläkin kertaa toisena kiipeilypäivänä tuli löydettyä kolme kalliota, mutta ei sitä mitä etsittiin… No eipä se sinänsä haitannut, kiivettiin siellä minkä löysi. Kiipeilykalliot ovat tosiaan melko laajalla alueella, joten jonkinlaisen kulkupelin tarvitsee, että kallioille pääsee. Aivan kylän vieressä on vain yksi pieni kallio. Finale on ainakin pääsiäisen aikaan sen verran suosittu paikka, että parkkeeraaminen muodostuu helposti ongelmaksi kallioiden lähellä. Siinä mielessä on siis ihan perusteltua vuokrata esimerkiksi skootteri auton sijaan tai, kuten aiemmin tuli jo todettua, niin voi toki ajella taksillakin etenkin jos. On liikkeellä vähän suuremmalla ryhmällä. Kiipeily on kuitenkin hienoa ja monipuolista! Reittejä riittää yhden köydenmitan reiteistä pitkiin multipitcheihin. Greidaus on melko vaihtelevaa. Joillain kallioilla seuraillaan modernimpaa espanjalaistyylistä vaikeustasoa ja jossain ollaan taas lähempänä perinteistä Provencen alueen ranskalaista tai vanhemman polven suomalaista greidausta. Mutta joka tapauksessa Finalesta löytyy paljon erittäin hienoa kiipeilyäkin!

Tämän kevään reissu Finaleen oli siis erittäin onnistunut! Oli hienoa päästä tutustumaan Finalen maastopyörätarjontaan kiipeilyn lisäksi ja aivan ehdottomasti täytyy palata tulevina vuosina kartoittamaan pyöräreittejä lisää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s