Harvemmin sattuu kohdalle sellaisia viikonloppuja, joina Suomessa on mahdollista kiivetä sekä kalliota että jäätä. Pääsiäisenä tällainen utopia kuitenkin toteutui, ja kalliokiipeilykauden avauksen jälkeisenä päivänä suuntasimme vielä kerran Valkealaan katsastamaan olisiko jääputouksista vielä jotain jäljellä. Valkealaan saavuttuamme totesimme että olihan niitä, jopa reippaasti enemmän kuin yhdessä päivässä ehtii kiivetä. Jääkin tuntui olevan hyvinkin laadukasta, joten mitäpä siinä sitten muuta kuin kamat kiireesti päälle ja kiipeämään.

Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta Valkealasta löytyi näinkin komeita puikkoja

Oli lämpötilan puolesta poikkeuksellisen leppoisa jääkiipeilypäivä, ei paljon edes näpit palelleet

Pirjolla oli päivän tavoitteena päättää kausi parilla sujuvalla liidillä. Niitähän nähtiin, tässä menossa ensimmäinen

Tässä ollaan jo lähestymässä toppia. Meidän muiden analyysin perusteella oli kaikin puolin sujuvaa ja hallittua menoa, vaikkei eteneminen kuulemma koko ajan ihan siltä tuntunut

Joskus jopa Valkealassa näyttää kiipeilijä jääputousten rinnalla pieneltä

Tässä punnerrettiin ihan tosissaan, jyrkkä loppu vei voimat niin totaalisesti että hyvä kun hakut pysyivät käsissä Mikko lähdössä testaamaan yllä näkyvien jääpuikkojen kestävyyttä Osa kesti, ja osa ei..matka jatkui silti ylöspäin

Pirjo päivän toisella liidillä

Tällä reitillä oli harvinaisen komeat värit, jää näytti läheltä katsottuna isolta Mynthon-pastillilta

Oli erinomaisen onnistunut jääkiipeilypäivä, kaikki taisivat saada mitä hakemaan tultiin. Oli hienoa päästä vielä kerran Valkealan putouksille, ja kaipa niille näillä keleillä voisi palata vielä ensi viikonloppunakin. Alkaa vaan olla sen verran kova into päästä vaihteeksi kallioille, että tämä reissu taisi ainakin itselleni jäädä kauden viimeiseksi jääkiipeilypäiväksi. Tämä talvi on ollut poikkeuksellisen hieno ihan kaikkia talviurheilu-aktiviteetteja ajatellen, ei voi kuin toivoa samanlaista ihmettä ensi vuodelle. Omat saavutukset jääkiipeilyn suhteet jäivät vielä hyvin vaatimattomiksi, mutta tältä pohjalta on hyvä ponnistaa kohti seuraavaa kautta, ja toivottavasti myös vielä näkemättä jääneitä Rjukanin jääputouksia!