Vaiheilua

Tämän vuoden pohjoisen reissulla ei päästy oikein kiipeämään sitä mitä oli tavoitteena. Top-listalla oli Stetindin seutu tai mikä vain muu pitkä kiipeäminen. Haugfjell oli hyvä aloitus, mutta siihen se melkein jäikin. Käytiin toki Lofooteilla Kallen leirinnässä, mutta kelit häiritsivät menoa eikä ainakaan itselle tullut mitään uutta mielenkiintoista.

Halu olisi kova jammaamaan.

Välillä reissaaminen on vain tätä. Vaiheillaan ja säädetään suunnitelmia. Ajetaan paikasta toiseen, juodaan kahveja huoltoasemilla ja ihmetellään mitä tehdä porukassa. Ja ne kelitkin häiritsevät harrastamista.
Sateessa pakkaamassa kamoja.

Haugfjellin lisäksi toinen uusi juttu oli nopsa vierailu Skjomenissä. Ajettiin sinne paluumatkalla ihan vain katselemaan mäkiä ja onhan se komea paikka. Vuonon pohjukassa on graniittia ihan tajuton määrä ja muutenkin seutu vaikuttaa mukavalta. Lappviktinden helpommat reitit näytti ihan siltä, että voisi uskaltaa kiivetä. Matkan alkupuolella olisi vaan sinä yhteänä päivänä pitänyt pakata roinat ja ajaa tuonne kiipeämään. Ei vaan uskaltanut lähteä kun ei ollut varmuutta tekemisestä ja koko seurueen suunnitelmat kiinni näistä juutuista.

Gangnesaksla on iso.

Tässä kävi lopulta vähän samalla tavalla kuin Endurance Questin kanssa eli ei mennyt ihan niinkuin toivoi ja jäljellä jäi hillitön motivaatio treenata. Nyt vaan täytyy käydä viikonloput kiipeämässä ja keksiä jotain uutta haastetta ja reissua tulevaisuuteen.

Yksi kommentti artikkeliin ”Vaiheilua

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s