Nyt sitten ostin TC Prot kokoa 43,5 kun normi La Sportivan kokoni on 43 ja nuo mukavat VS:t peräti kokoa 46 (normikenkä 45-46 tietämillä). Aluksi ne tuntuivat mukavilta ja sukankin kanssa kiipeäminen onnistui ongelmitta. Ne olivat vain kiipeillessä niin oudon tuntuiset. Oli siis tottunut miljoonaan kertaan pohjattuihin pyreämuotoisiin kenkiin ja nyt jalassa oli tasapohjaiset ja kantikkaa monot, joissa ei ollut tuntoa nimeksikään. Vähän niin kuin kengät. Käyttökertoja ei paljoa tullut kun en niitä sisällä tai Espanjan kalkkikivi kallioilla talvella käyttänyt. Ne muutamat kerrat kuin kiipesin tuntuivat ne aina vain hankalammilta ja lopulta jopa kivuliailta. Kengät jäivät unholaan ja ajattelin niiden olevan liian pienet.

Otin kengät mukaan kalliolle nyt syksyllä, jotta kaveri pääsisi testaamaan niitä. Olivat hänelle liian isot, mutta ajattelin kokeilla niitä vielä itse. Ne eivät tuntuneet enää pahalta. Seuraavaksi kiipesin niillä viikonlopun Kustavissa, mutta vain nimenomaan hakeamareittejä. Muut reitit vedin normi Miuroilla. Halkeamissa TC Prot ovat paksun pohjan ansiosta huomattavasti vähemmän kivuliaat kuin muut kenkäni ja ajattelin, että ehkä näillä sittenkin kiipeää vielä jotain. Muistan joku kerta kironneeni tossuja Jaanankallion liukkailla listareiteillä. Lämppärit tuntuivat näillä inhottavilta kun ei ollut mitään luottoa tai tuntoa kallioon. Silti hyvin ne siellä pysyi. Ei kiipeily ollut kengistä kiinni.

Aloin jopa pitämään kengistä. Sitten jonain iltana lukaisin läpi niiden taustat, jotka tiivistettynä versiona ovat Yosemiten pienillä listoilla ja isoilla seinillä. TC tulee Tommy Caldwellista ja kovat jätkät siis tykittävät näillä ylös graniittia. Muutti aikalailla omaa suhtautumista ja tuli heti tarve päästä testaamaan tossuja lisää. Syksy vain painaa päälle ja taitaa jäädä ensi vuoteen. Siksi tämä tarina on vain ensimmäinen osa testiä ja toinen tulee jossain vaiheessa kun kokemusta kertyy. Täytyy kiivetä paljon monipuolisemmin ja ajaa tossut sisään kunnolla, jotta oikeasti tietää miten näiden kanssa käy.

Kengät ovat siis todella jäykkäpohjaiset ja uusilla kengillä jopa kärjen taivuttaminen släbillä voi olla hankalaa ja kiipeäminen hyvin kömpelöä. Toisaalta pohjat ovat mukavat pitkässä käytössä ja aivan loistavat halkeamiin tungettaessa. Toinen suuri haaste on tunnottomuus. Pohja on paksu ja aina ei oikein tiedä missä ja miten jalka otteella lepää. Tämä on ainakin itsellä se suurin opettelun paikka. Täytyy vain saada enemmän metrejä olle. Kenkä pysyy hyvin pienilläkin listoilla, koska kulmat ja koko pohja kestää yllättävänkin hyvin varpailla seisomista. Tuo kai on koko kengän idea.

Joka tapauksessa ihme kengät. Olen omistanut ne nyt suunnilleen vuoden eikä vieläkään kunnon kuvaa mitä niillä tekisi.