Vappuviikonloppuna Keväänvaeltajat (Miksu, Sanni, Pirjo) kävi retkeilemässä Kurjenrahkan kansallispuiston maisemissa. Itse Kurjenrahka on pienehkö retkeilyalue, mutta Pukkipalon ja Vajosuon kautta vaeltaen saa mukavan kahden yön reissun.

Kevät on todennköisesti parasta aikaa retkeillä tässä soisessa kohteessa kun ei ole vielä pistäviä ja iniseviä matkakavereita. Vaikka kelit olivat jonkin verran epävakaiset, reissumme aikana satoi vain illalla kun olimme jo laavulla ja yöllä.

Maasto on vaihtelevaa. Suomaisemaa on paljon. Polku kulkee välillä pitkospuilla ja välillä suota reunustavia mäntykankaita pitkin. Varsinkin Pukkipalossa kuljetaan pidempään vanhassa metsässä. Lisäksi vaellusreitin varteen mahtuu Varsinais-Suomalaista maalaismaisemaa. Joitakin pätkiä kuljetaan metsä- tai hiekkatiellä tai pellon laitaa. Vaikka tiellä kävely on sinänsä puuduttavaa, maalaismaisema oli ihan kivaa vaihtelua.

Reittimme oli ilmeisesti nimeltään Vajosuon vaellus, vaikka välillä opasteissa luki jotain muutakin. Välillä taas muuten vain kuljettiin vähän harhaan. Ihan kansallispuiston yleisesitteen kanssa ei näköjään kannata lähteä matkaan.