Keväänvaellus Kurjenrahkan kansallispuistossa

Vappuviikonloppuna Keväänvaeltajat (Miksu, Sanni, Pirjo) kävi retkeilemässä Kurjenrahkan kansallispuiston maisemissa. Itse Kurjenrahka on pienehkö retkeilyalue, mutta Pukkipalon ja Vajosuon kautta vaeltaen saa mukavan kahden yön reissun.

Kevät on todennköisesti parasta aikaa retkeillä tässä soisessa kohteessa kun ei ole vielä pistäviä ja iniseviä matkakavereita. Vaikka kelit olivat jonkin verran epävakaiset, reissumme aikana satoi vain illalla kun olimme jo laavulla ja yöllä.

Maasto on vaihtelevaa. Suomaisemaa on paljon. Polku kulkee välillä pitkospuilla ja välillä suota reunustavia mäntykankaita pitkin. Varsinkin Pukkipalossa kuljetaan pidempään vanhassa metsässä. Lisäksi vaellusreitin varteen mahtuu Varsinais-Suomalaista maalaismaisemaa. Joitakin pätkiä kuljetaan metsä- tai hiekkatiellä tai pellon laitaa. Vaikka tiellä kävely on sinänsä puuduttavaa, maalaismaisema oli ihan kivaa vaihtelua.

Reittimme oli ilmeisesti nimeltään Vajosuon vaellus, vaikka välillä opasteissa luki jotain muutakin. Välillä taas muuten vain kuljettiin vähän harhaan. Ihan kansallispuiston yleisesitteen kanssa ei näköjään kannata lähteä matkaan.

Reitin alussa kiersimme Savojärven
Metsolla oli kovasti kevättä rinnassa
Ensimmäisen illan menu oli loimulohta folionyyteissä kypsyneiden vihannesten ja kermaviilikastikkeen kanssa
Ja jälkkäriksi päärynöitä rommin ja suklaan kera
Soiden reunoilla polku kulki kivoja mäntykankaita pitkin
Nousu paikalliselle vuorelle (Takaniitunvuori)
Tauko Rettun laavulla
Pajut kukassa
Toisena iltana entrecoteeta ja vihanneksia
Ja jälkkäriksi erilaisia paistoksia
Vajosuon laavun lähellä on lintutorni, jonne lähdettiin illallisen jälkeen katsomaan suon elämää. Ehdittiin juuri ja juuri näkemään auringon painumisen horisontin taakse. Auringon laskiessa suolle lensi kaksi kurkea. Ehkä olivat tulleet juuri jostain Itämeren eteläpuolelta. Ainakin niillä tuntui olevan kovasti asiaa.
Auringonlaskun jälkeen suolle nousi usva
Aamulla paisteli taas aurinko
Pitkospuita
Polkua
Pitkospuita
Tietä
Metsissä oli paljon myrskyjen kaatamia puita
Suomaisemaa
Pitkopuita
Paikallinen nähtävyys eli Kuhankuonon vanha rajakivi
Matkalaiset eli Miksu, Sanni ja Pirjo. Kiitokset mestarikokki Miksulle hyvästä muonituksesta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s