Kaamospyöräily

Kaamos on osa Lapin vuoden kiertoa ja vaikka etelässä aurinko nähdäänkin, kokevat myös helsinkiläiset pimeyden hyvin vahvasti keskellä kaupungin valoja. Yleensä aihe on loputtoman voivottelun lähde, mutta pimeydestä voi myös nauttia ja kun aika koittaa, on siitä syytä ottaa kaikki irti. Seuraavaa mahdollisuutta saa odottaa aina vuoden verran. Päätettiin Jukan kanssa toteuttaa kaamosretki pyörillä, koska lunta on naftisti. Nähtiin vain pari lämpärettä Serenan ja Swinghillin mäissä. Jotta saataisi vuodenajasta kaikki irti oli tarkoitus yöpyä ja näin reisusta tulisi kunnon retki. Lähtö oli kotiovelta ja jotta varmistettaisiin cityreteilijän tarvitsemat fasiliteetit, oli helpoin suunnata tuttua Reitti2000:sta Nuuksion suuntaan. Rentoa ajelua ja yö jossain mukavassa laavussa.

Valittiin menojen johdosta su-ma retki ja päästiin näin myös aika lähelle vuoden pimeintä päivää. Ajateltiin laavulle jäävän hyvin aikaa aistia tunnelmaa. Sunnuntai oli kostea ja lämmin. Mittarissa yli kymmenen astetta eikä talvesta tietoakaan. Maasto oli märkää ja meno oli tahmeaa heti avauksesta. Ajeltiin Pitkäkoskelle Vantaan joen vartta ja Nupurin mäkien jälkeen Serenan vesiputouksia ihmetellessä tuntui jo aika väsyneeltä. Tätä samaa ihmeteltiin Jukan kanssa läpi viikonlopun. Miten voi olla näin raskasta? En tiedä oliko kunto, reppu, maasto, kaamos vai mikä, mutta ei kilometrit helpolla taittuneet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Melkein sai kesävetimissä polkea ja silti hikoilu oli suurempi ongelma kuin kylmyys.

Pidettiin Rinnekodin jälkeen metsäosuuden alussa taukoa. Kuu näkyi usvan läpi ja pimeys laskeutui lopullisesti. Samoin tässä vaiheessa reittiä jätetään taakse ihmisten valot. Vaikka maasto oli kauttaaltaan märkä ja välillä vähän satelikin, pääsi pyörillä yllättävän hyvin reitin parhaimmat maastopätkät.Maastoajo pimeässä metsässä on hyvin terapeuttista hommaa. Siinä näkee mitä tarvitsee ja muuta ei ole. Muutaman ihmettelyn jälkeen löydettiin Kämmenlammen laavulle, vaikka kumpikaan ei siellä ollut ennen käynyt eikä laavun olemassaolosta ollut ihan täyttä varmuuttakaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kämmenlammen laavu on kauniilla kalliorintellä ja katsoo puiden lomasta lammelle. Pienen lammen rannat ovat erityisen komean väristä sammalta.

Kämmenlampi on loistava yhden yön retkille, koska se on suht kaukana isoista teistä ja muusta ihmisen liikkeestä. Lammella on hyvin erämainen tunnelma, vaikka ollaan keskellä ruuhkasuomea. Sinne vie muutama polku. Mitään suurten massojen retkeilyreittiä ei ole ja itse lampi on pikkuruinen, mutta hyvin kaunis. Aluksi ihmeteltiin vesitihkussa, että eihän paikalla ollut polttopuita. Ensin tutkittiin laavu, sitten löydettiin tyhjä halkovaja ja sen vierestä suuri pino isoja tukkeja. Lopulta löydettiin myös saha ja kirves. Eli kaikki tarpeellinen. Oltiin laavulla joskus kuuden jälkeen ja tuli saatiin kunnolla palamaan ehkä lähemmäs yhdeksää. Kaupungissa on tottunut painamaan nappia, mutta luonnossa kaikki täytyy ansaita. Sahaaminen on kovaa hommaa ja vähintään yhtä hankalaa oli löytää jotain tarpeeksi kuivaa jotta täysin läpimärät puut saatiin palamaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Puutöiden lomassa täytyi viettää kunnolla taukoja. Pyöräilyn päälle sai hyvät lihaskuntotreenit.

Sitten kun tulisija lämpeni ja ruuat sai mahaan olikin komeaa istua iltaa pitkälle yöhön. Laavulla tulen ääressä riittää tunnelmaa. Samaten uni maistui uurastuksen jälkeen ja itse heräsi Jukan pakatessa jo kamoja. Hyvää unta. Aamu oli iloinen myös uusien näkymien johdosta kun lampi avautui ensimmäistä kertaa näkyville.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kämmenlampi

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s