Alkuun lukijalle…

Jatkuva kasvu on typeryyttä, mutta jatkuva muutos on menestyksen edellytys, joten tehdään yksi uudistus tähän kirjoitukseen eli ”Infoboksi”. Jep, tämä nimi muistuttaa erehdyttävästi Sohlojen hovivuoristo-opas Petter Reutterin joka iltaista ”inforuutua” ja joskus Mikon kanssa ainakin on puhuttu, että jonkinlainen faktatieto-osuus voisi sisältyä jokaiseen matkakertomukseen ja taitaa ainakin Mikko olla näitä faktoja juttuihinsa kirjoitellutkin, joten tämä koko ajatus on ehkä osittain varastettu ja osittain jo testattu, mutta jospa tästä vähitellen saisi ihan enemmän tai vähemmän standardoidun osan näitä blogeja.

Toinen mainitsemisen arvoinen pointti on tämän Berner-Oberland -tarinakokonaisuuden rakenne. Ensimmäinen osa sisältää tämän ”lukijalle” johdannon, infoboksin ja yleisen kuvauksen reissusta. Toisessa osassa kirjoittelen vaelluspäivistä 1 ja 2, kolmas osa sisältää päivät 3 ja 4 ja neljäs eli viimeinen tekstin pätkä sitten loput. 

Sitten ei muuta kuin asiaan…
Infoboksi

Mistä on kyse?

• Hiihtovaellus Berner-Oberlandissa Sveitsissä
• Vaelluksen järjestäjä ja opas: Vuoristoretket, Rasmus Krogerus
• Vaelluksen kokoontumispaikka: Grindelwald

Matkustaminen Grindelwaldiin

• Lentokone: Helsinki – Zurich
• Junat: Zurichin lentokenttä – Bern, Bern – Interlaken Ost, Interlaken Ost – Grindelwald, paluu päinvastoin, joku junayhteys voi mennä myös Luzernin kautta

Vaelluksen lähtöpiste, reitti ja päätepiste

• Lähtöpiste: Jungfraujoch, jonne junalla Grindelwaldista, junan vaihto Kleine Scheideggillä
• Reitti: 1. pv: Jungfraujoch 3454 m – Louroitor 3659 m (sola) – Konkordiahütte 2850 m (maja), 2. pv: Konkordiahütte 2850 m – Grünhornlücke 3279 m (sola) – Wyssnollen 3590 m (huippu) – Finsteraarhornhütte 3048 m (maja), 3. pv: Finsteraarhornhütte 3048 m – Kleines Fiescherhorn 3895 m (huippu) – Finsteraarhornhütte 3048 m, 4. pv: Finsteraarhornhütte 3048 m – sola ennen Grosses Wannenhornin huippua 3602 m – Grünhornlücke 3279 m (sola) – Konkordiahütte 2850 m, 5. pv: Konkordiahütte 2850 m – Äbeni Flue 3962 m (huippu) – Hollandiahütte 3240 m (maja), 6. pv: Hollandiahütte 3240 m – Anujoch 3629 m (sola) – Mittaghorn 3892 m (huippu) – Langgletscher (laakso) – Blatten 1540 m (kylä)
• Päätepiste: Blatten, josta bussilla ja junilla (2 vaihtoa) takaisin 

Tärkeimmät varusteet

• Randolaskuvälineet (sukset, sauvat, monot), nousukarvat, suksiraudat, jääraudat (monoihin), lumiturvallisuusvälineet, jäähakku, jääruuvi, prusik-piuha, muutama sulkkari, lehmänhäntä ja oppaalla köysi

Yleistä

Tämän talven toinen hiihtovaelluksemme ajoittui toukokuun ensimmäiselle viikolle ja sijoittui siis Berner-Oberlandiin Sveitsiin legendaarisen Eigerin maisemiin, kuten Infoboksissa kerrotaan. Lensimme lauantaina Zürichiin ja ajelimme junalla Grindelwaldiin Eigerin kuuluisan pohjoisseinän varjoon. Kylästä voi ihailla mukavasti aurinkoiselta terassilta Eigerin pohjoisseinää, silloin kun aurinko sattuu paistamaan. Saavuimme kylään vesisateessa, joka muuttui yöllä lumeksi. Aamulla oli talvi. No sehän tietysti sopii hyvin hiihtovaellukselle, vaikka toukokuu onkin.

Ennen vaellusta meillä oli yksi päivä vapaata. Alunperin mietittiin, että siinähän voi vaikka lasketella. No eipä tullut mieleen, että rinteet oli suljettu aikoja sitten. Korviketoimintana luulimme ottavamme bussin jonnekin korkealle Firstiin, mutta oikeasti otimme kahden minuutin bussin (siis ihan kävelymatkan) Firstiin vievälle kabiinille ja Ninahan vielä unohti hanskansa bussiin. Siinä sitten tien varressa ihmeteltiin, että mitäs nyt kun oli sunnuntai ja kaupatkin kiinni. Mutta tällä kertaa oli tuuria ja bussi tuli takaisin ja vielä pysähtyikin kun viitottiin, vaikka ei siinä mitään pysäkkiä ollut. Hanskat löytyi ja päästiin kabiiniin ja ajeltiin ylös Firstiin. 

Sieltä löytyi paljon japanilaisia, jyrkänteeseen tehty komea maisemareitti ja kabiiniaseman viiden tähden vessat.

Ensin ajateltiin, että kävellään Firstistä alas, mutta lunta oli tullut reippaasti ja minulla oli kesäiset asfalttilenkkarit. Ajeltiin sitten alimmalle väliasemalle, josta lähdettiin kävelemään alaspäin vain puolilumista kävelytietä, jota liikennemerkkien mukaan huristeltiin vuorta kesällä potkulaudoilla alaspäin. Nina, Sailaritta ja Pirja löysivät matkalla jonkun köysileikkipuiston, jossa he leikkivät hetken apinaa, kunnes jatkettiin tallustelua alaspäin.

Siinäpä ne sunnuntain kohokohdat, sitten vaan odottelemaan aamua ja opastamme Rassea ja vaellusta…