Kyllähän Kustavin upeilla kalliolla pitää käydä kiipeämässä. Mieluiten useammin, mutta vähintään kerran kesässä. Tänä kesänä pääsin Kustaviin vasta syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Jokaisella kalliolla näyttää olevan joku hyvän mielen reitti, mutta enimmäkseen niitä mitkä pistää nöyräksi. Tällä reissuilla tutustuttiin uutena kohteena Haukvuoreen. Toisena päivänä kiivettiin Kräkiniemessä, missä kävin ensimmäisen kerran viime kesänä.

Haukvuoren hyvän mielen reitti oli päivän pelastus, jolle kyllä antaisin kolme tähteä. Hieno, juuri mun nyrkkiin sopiva jammihalkeama. Päivän pelastus saa uskomaan jammeihin.

Täydellinen nyrkkijammihalkeama!

Nöyryyttä opettavaan osastoon Haukvuoressa kuuluu mm. Taikamatto (5+). Reitissä ei ole yhtään mitään muuta vikaa kuin alun kiven laatu. Siinä ei ole kitkasta tietoakaan. Reitti on myös poikkeuksellinen siinä mielessä, että se on pultattu ja vieläpä ystävällisesti pultattu.

Tarja Taikamatolla. En tiedä mitä taikaa tarviitaisiin tuohon pariin ekaan pulttiväliin, kun ei tossut pitäneet släbillä sitten mitenkään. Tokan pultin jälkeen alkaa rapautuneempi kivi ja loppu on kivaa kiipeilyä.

Haukvuoressa meidän kiivettäviä reittejä oli sen verran vähän, että käytiin vielä päivän päätteeksi Pärkänvuoressa kiipeämässä Friends Will Be Frieds. Se oli jäänyt viime kesältä hieman hampaankoloon, joten se piti saada liidattua. Hieno reitti ja nimensä mukainen. Topissa oli jäljellä muutama camu ja kaikki kiilat.

Tällä reitillä camut on oikein hyviä ystäviä.

Tällä reissulla päädyimme majoittumaan Lootholman jurttaan ja jättämään leirikokkailut väliin. Eli autolla jurtan viereen ja illalla Lootholman ravintolaan syömään:

 

Illalla saatiin ihailla kaunista auringonlaskua Kustavin saaristossa.

Sunnuntaina sitten Talouskaupan kautta Kräkinniemeen. Siellä hyvän mielen kiipeilyä tarjosi oma versio Juuret- ja Apollo -reiteistä. Alku Juuret-reittiä ja samaa halkeamaa Apollon toppiin. Sekä Juuret että Apollo on greidiltään 5+, mutta tällä kombolla greidi tipahtaa ainakin viitoseen.

Kräkiniemen Hirvi-sektoria

Myös Masto (4) tarjoaa hyvää mieltä. Sen vieressä on hieno reitti Majakka (6), jonka kruksi ei mennyt tänäkään vuonna.

Viikonlopun kiipeilyt päätettiin Amelien oikean puoleisen halkeaman kanssa.

Kustavissa ei juhlita nousujen määrällä, mutta kyllä taas tunsi kiivenneensä. Kiitos Kustavin kallioiden kehittäjät ja ylläpitäjät!