Abel Tasmanin jälkeen emme kovin kauas päässeet. Siirryimme hieman länteen Hack Farm -nimiselle hevostilalle, joka sijaitsee Golden Bayn alueella. Hack Farm sijaitsee Takakan sympaattisen hippikylän lähellä. Farmia piti saksalainen pariskunta, joka oli noin 10 vuotta sitten päättänyt pistää elämänsä uusiksi ja muuttanut Golden Bayn alueelle. Parin vuoden pohdiskelun jälkeen oli löytynyt tämä tila ja elämä hevosten kanssa. Tilan alueella sai myös telttailla, mutta me majoituimme päärakennuksessa omassa huoneessa. Muut päärakennuksen asukkaat olivat 5 wwoofer tyttöä Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta. Wwoofing on sinänsä ihan mielenkiintoinen tapa nähdä maailmaa. Wwoofereiden isäntä tarjoaa majoituksen ja ruuan josta vastineeksi pitää tehdä töitä noin 6 tuntia päivässä. Moderni orjuus, kuten emäntämme Bärbel asiaa kuvaili. Majoituksemme oli varsin miellyttävä. Saimme käyttää vapaasti talon keittiötä ja aamiaistarpeet tulivat talon puolesta. Myös huoneemme oli oikein mukava.

Olimme varanneet kaksi ratsastusta. Heti aluksi tuli selväksi, että Bärbelin tilalla ei pellet ratsasta. Hädin tuskin olin päässyt todella komean Clydesdalen Budweiserin Brown Acren selkään, kun Bärbel aloitti kouluttamiseni. Ennen kuin Brown Acre pääsi ottamaan askeltakaan, sain pitkän luennon ratsastusasennosta ja ohjasten käytöstä. Koulutus jatkui läpi koko neljän tunnin ratsastuksemme. Sinänsä on sanottava, että Bärbelin saksalaisen tiukka koulutuslinja oli tehokas. Aloin saada jossain määrin kiinni ratsastuksen juonen päästä. Samalla homma myös helpottui ja alkoi tuntua entistä mukavammalta.

Ensimmäisen päivän reittimme kulki ensin pitkin kaunista merenrantaa. Välillä kävelimme tai ravasimme hiekalla ja välillä kahlasimme rantavedessä. Tunnelma oli erinomaisen hieno, kun aallot pauhasivat vieressä ja etenimme kauniilla Eteläisen Tyynenmeren rannalla rauhallisesti eteenpäin. Hevoseni Brown Acre oli tosiaan Clydesdalen Budweiser, todella suurikokoinen vanha työhevosrotu. Brown Acre oli suuresta koostaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, erittäin rauhallinen ja luotettava hevonen, jolla oli oikein mukava ratsastaa. Bärbelin mielestä ymmärsimme toisiamme niin hyvin, koska olimme ”kaksi laiskaa poikaa”. Ehkäpä niinkin, mutta joka tapauksessa meillä meni oikein hyvin. Rantaosuuden jälkeen kuljimme pienen asuinalueen halki ja sen jälkeen metsäteillä ja peltojen laidoilla. Pääosin etenimme rauhallisesti, mutta yhdellä metsätieosuudella pääsimme jopa laukkaamaan. Takaisin palasimme jälleen rannan kautta. Retki oli erittäin mukava ja sain paljon erinomaista oppia ratsastamisesta. Videotunnelmia ensimmäisestä ratsastuspäivästä löytyy täältä.

Heti ensimmäisen päivän ratsastamisen pääteeksi totesin, että haluan jatkaa Brown Acrella seuraavanakin päivänä ja sehän onnistui. Toisena päivänä tarkoituksemme oli mennä uimaan hevosten kanssa. Hieman hirvitti. Tällä kertaa mukanamme oli meidän kahden lisäksi nuori tyttö, jonka nimi jäi epäselväksi. Aluksi kuitenkin ratsastimme jälleen rannalla upeissa maisemissa. Ennen uimaan menoa otimme hevosiltamme satulat pois. Jouduin siis ratsastamaan ilman satulaa hevosella mereen… Aallot olivat kuitenkin melkoiset eivätkä hevoset olleet kovinkaan innostuneita veteen menemisestä, ei etenkään minun Brown Acre. Päivin Chloe sen sijaan veti heti pitkäkseen mereen ja ylös noustessa meinasi tiputtaa Päivin selästä. Siinä me sitten kahlailimme välillä syvemmällä ja välillä vähemmän syvällä. Varsinaisesti uimaan emme päässeet, mutta ihan hauskaa se aalloissa kahlailukin oli. Kukaan ei tippunut hevosen selästä vaikka kerran oli minullakin lähellä. Lopuksi sain vielä ratsastaa melko pitkään ilman satulaa rannalla, kun Bärbel satuloi hevosemme yksi kerrallaan ja minun hevosen viimeisenä, teki kuulemma minulle hyvää treenata ratsastusta ilman satulaa. Brown Acren selkä oli sen verran iso, että helppohan siinä oli istuskella. Ravaaminen olisi tietysti ollut eri juttu… Tämäkin päivä oli oikein hieno ja tunnelmia voi katsella lisää täältä.

Viimeisenä aamuna saimme vielä itävaltalaista aamiaista, Keiserscharmia, jota itävaltalainen wwooferi ystävällisesti teki koko porukalle. Hack Farm oli aivan erinomainen paikka yöpyä ja ratsastaa. Sain selkeästi lisää luottamusta omaankin ratsastamiseen. Tänne täytyy palata, jos näillä kulmilla tulee vielä joskus pyörittyä!