Finale Liguren ulkoiluskene on monipuolinen, mutta ainakin Finalborgossa huomaan ensimmäisenä pyöräilyn. Jengillä on suomalaisittain hyvin raskasta kalustoa. Yhtenään tulee vastaan porukkaa haarniskassa raskaalla alamäkikalustolla hiljalleen rullaillen. Iltapäivisin kuskit kerääntyvät afterille vanhankaupungin aukioille ja kujille. Erinomaisen hyvin toimivat konsepti: Pieni tunnelmallinen vanhakaupunki ja välittömästi sen ympärillä paljon ajettavaa. Kulttuuri voi hyvin.

Finalborgon torilla ajopäivän päätteeksi. Jätskibaarilla taitaa olla aukion suosituin tiski.

Kun menee vuokraamoon selviää, että täysjoustot lähtevät parista kevyestä mallista, enduroon ja varsinaisiin DH pyöriin. Itse otin toiseksi ”kevyimmän” vehkeen: tuliterän Nukeproofin Megan. Pyörä on ensituntumalta älytön valas. Pehmeä kuin mikä eikä tiesiirtymiä varten edes viitsi yrittää säätää pyörää tehokkaaksi vaan poljenta sujuu sohva-asennosta. Tietysti itsellä ei ole kunnon kokemusta jousituksen säädöstä kun kotona on tottunut ajamaan enemmän XC tyyppisillä täpäreillä Pääsääntö näissä maisemissa on laittaa jouset tarpeeksi löysiksi niin mäet ovat helpompia. Nyt kun vielä ajettiin vain pari kevyttä lenkkiä ei polkemisteholla ollut oikein edes väliä. Ylöspäinhän vehje liikkuu niin kauan kuin jaksaa polkea. Pito ei lopu eikä kyllä pienet töyssytkään ole ongelma. Alaspäin ei ole sitten juuri mitään sanomista kun ei vain ymmärrä tällä kokemuksella toivoa parempaa. Fillari on naurettavan helppo hallita kovassakin vauhdissa ja pitoa löytyi niin ettei luotto omaan ajoon juuri loppunut. Oikeastaan ainoa ongelma on vierailla poluilla näkyvyys kun ei vain voi tietää mitä on tulossa.

Nukeproof jonkun kukkulan päällä. Leveä, pehmeä ja todella vakkaa kivikossa kuin kivikossa. Ei lopulta löytynyt meidän poluilta paikkaa missä ei olisi luontevasti mennyt alas. Helppo hallita kovasssakin vaudissa. Ylämäessä vähän kärsii, mutta hiljaa hyvä tulee.

Finalessa mäet nousevat heti kyliltä ja polkua riittää lähistöllä vaikka kuinka ja paljon. Korkeuseroja on, mutta ensimmäiset mäet ovat kuitenkin inhimillisiä. Sellaista kolmea neljää sataa metriä. Ylös polkeminen onnistuu varsinkin asfalttia pitkin ja alas tultaessa saa kivasti vauhtia. Seuraavia isompia mäkiä pääsisi kokoilemaan Shuttle-palveluilla mitä ei nyt tullut käytettyä. Helsinkiläiselle peruskuskille jo ensimmäisetkin polut ovat nannaa, mutta yhden sveitsiläisen vanhan koulukunnan edustajan kommentit olivat ehkä avartavampia: ”Finale trails are all the same”. Eli ei paljoa ero helpossa ja vaikeassa trailissa eikä mitään raffimpaa löydy. Silti omasta vinkkelistä polkua riittää ja ihan tarpeeksi raffia, kun kokemus alamäestä tai näistä pyöristä on viime vuosilta vähäinen. Lyhyesti voisi todeta, että kivaa ajettavaa löytyy paljon.

Nina ja Laura tiimikamoissa. Pääsääntöisesti poluilla hymyilytti.

 Pyörä oli lainassa nyt kaksi päivää ja ajoin kaksi settiä Ninan kokemusten pohjalta. Itse ei tullut edes katseltua vaihtoehtoja. Käytännössä kumpanakin päivänä noustiin ensin pitkä nousu teitä ja sitten loppureissun pystyi ajamaan hyvin vaihtelevaa settiä pienellä työllä. Pääasiassa polut menee metsässä, mutta välillä löytyy harjannetta ja meri kimalteli kauempana. Toinen päivä jäi hieman vajaaksi kun ensin Nina paukautti jarrukahvan kiinnikkeen katki johonkin kiveen ja myöhemmin Laura kaatui sen verran ikävästi, että päätettiin palata teitä pitkin takaisin Borgoon. Jo näihinkin pariin puraisuun mahtui kuitenkin paljon erilaista menoa eikä pidä väheksyä Ligurian rannikon tarjoamaa tunnelmaa sekä luontoelämyksiä. Nähtiin mm. haukka livenä saalistamassa ja monenlaista varjoista metsänsiimestä.

Pienet pannut ja jarru irti tangosta. Kumilenksu auttaa ja lopulta sveitsiläisiltä saatu nippuside korjasi ongelman. Finalborgosta löytyy hyvin korjaamoja ja varaosia. No worries.

 Kuskeja näkyi laidasta laitaan. Monilla poluilla tuli vastaan myös jäykkäperäisillä pyörillä ajavia tiukempia kavereita. Rentoa enduroa ajavaa porukkaa on ehkä eniten ja tiukkaa DH:ta nyt ei meidän reiteillä luonnollisesti tule edes vastaan. Ajatuksena on ollut mahdollisesti toteuttaa sukkulapäivä, jolloin pääsisi ajamaan kovalla temmolla pelkkää mäkeä. Muuten päivistä tulee helposti ainakin isolla vuokrapyörällä retkeilytyyppistä oleilua. Voisi ehkä olla parasta kunnon evästelyn ja tarkan reittisuunnittelun kanssa, jolloin voisi tehdä todella massiivisia kierroksia.

Vielä lopuksi yksi kuva traileista. Monet polut on tasoitettu nätisti rullaaviksi reiteiksi. Poluilla uskaltaa ajaa vaikka ei tuntisikaan reittiä. Kun näkee, että reitti on tehty varta vasten on luottoa sen jatkuvuudesta. Tosin metsikköä Finalen kukkuloilla riittää ja välillä näkyvyyttä on vähän turhan niukalti.

Parin päivän ajot:
http://www.movescount.com/moves/move57382736
http://www.movescount.com/moves/move57382787