Hossan retkeilyalueesta tulee ensi vuonna kansallispuisto ja ihan aiheesta. Hossa on hieno alue joskin vähän jotain muuta mitä itse Kainuuna pitää. Vaaroja ja soita on aina siellä täällä, mutta Hossan juttu on kirkkaat vedet ja karun puhtaat harjut. Vesin jakaa kankaita välillä hyvinkin kapeiksi paloiksi ja maisemia aukeaa joka suuntaan. Pisteenä i:n päälle on vielä Julma-Ölkky, joka on kuin tiputettu keskelle soita ja metsiä. Suuri rotkolaakso paikassa jossa ei juuri kalliota tule edes vastaan. Se vaan on siellä. Hossa on lisäksi kompakti ja sisältää paljon pienellä alueella kuten vaikka Repovesi. Eli retkeily on helppoa ja elämysrikasta.
Hossa on perinteinen eräkohde. Se on kaukana lähes kaikesta ja ihan kylilläkin on eristyneisyyden tunne. Sinne tullaan kalastamaan ja syksyisin seudulla metsästetään. Retkeilijöitä riittää kesäaikaan ja syksylläkin jonkin verran. Talvella on ladut ja täytyy myöntää ettei itse ole edes silloin paikalla käynyt enkä usko silloin kovin paljoa ihmisiä liikkuvan. Uutena juttuna Hossaan on tullut pyöräily. Nytkin kahtena päivänä nähtiin kolme porukkaa ja vieraskirjojen perusteella kävijöitä riittää. Maine on kiirinyt ja helppohan se on ymmärtää kun ei yhtä rullaavia polkuja ole juuri missään Suomessa.
Me ajettiin viime viikonloppuna kahtena päivänä. Ei kovin pitkiä lenkkejä, mutta sitäkin laadukkaampaa polkua. Vaikka lokakuun harmaus hallitsi maisemaa, on seutu kaunis ja maisema vaihtuu. Infra on varsinkin merkatuilla maastopyöräpoluilla (!!!) loistavassa kunnossa ja kaatuneet puutkin on siivottu edestä. Laavuja ja jopa autiotupia löytyy tiheästi. Ei paljoa parempia olosuhteita maastopyöräilyyn voisi toivoa. Suurin osa poluista on helppoja ja rullaavia. Myös perinteisempää suomalaista kivikkoa ja juurta löytyy muutamalta pätkältä sekä tietysti pienempää polkua kun mennään kauemmaksi pelipaikoilta. Joka tapauksessa puistossa ajaa helposti useamman päivän laadukkaita uria. Todella suositeltava pyöräkohde.
Kiipeilysohlot 