On vähän viivästynyt blogijuttu Kalymnoksesta. Tässä nyt ainakin pieni kuvasetti reissusta, joka tapahtui lokakuun ensimmäisellä viikolla. Kuten kuvista näkyy niin kelit olivat meillä suotuisat, kuten useimmiten näihin aikoihin Kalymnoksella. Oli kyllä taas kivaa kiipeilyä kivassa ympäristössä.

Tulopäivänä käytiin iltapäiväkiipeilemässä Afternoon-sektorilla. Lämmintä ja lasittunutta. Ei ihan sitä parasta Kalymnoksen kiipeilyä, mutta hyvää lämmittelyä viikkoa varten.

Gerakios-sektori on uusi tai uudehko ja tarjoaa kivaa kiipeilyä aamuvirkuille. Oltiin auttamattomasti myöhässä ja ehdittiin kiivetä vain muutamia reittejä. Tänne pitää ehdottomasti palata uudelleen.

Gerakios-sektorin luona oli ollut maastopalo. Tälle kukalle se ilmeisesti sopi mainiosti.

Palautuminen on hyvä laittaa käyntiin kylän rantabaarissa.

Norminäkymä

Dolphinbay tarjoaa hassua suolaista palikkakiveä, joka ensin tuntui tosi saippuaiselta, mutta kuitenkin siinä lopulta tassu ja tossu piti yllättävän hyvin. Tämä on erityisen aamuvirkkujen kohde. Sektori kääntyy aurinkoon jo aamupäivän puolella. Haluttiiin kuitenkin käydä tämäkin tsekkaamassa ja oli sen arvoista.

Ghost Kitchenin pocket wall menee omalla Kalymnos-listalla top 10:iin. Keskimmäisen kiipeilijän reitti on ehkä hienoin mitä olen saarella kiivennyt. Nyt kakkostin. Seuraavalla kerralla liidaten?

Välillä pidettiin lepopäivää ja käytiin Kalamiesrannalla ja Telendoksella tapaamassa paikallisia asukkaita.

Mihinkä sitä boulderoija raidoistaan pääsisi. Heti kiveä näpelöimässä kun löytyy irtonainen murikka. Ja löytyihän siitä kiivettävä reitti, joka taidettiin ristiä Lactose Intolerantiksi.

Arginonta Valleyn Black Buddha on jyrkän lähestymisen arvoinen. Laatureittejä mukavalla pulttausvälillä.

Fixit kiipeilyjen jälkeen.

Kaikki kiva loppuu aikanaan. Ensi vuonna uudelleen?