Tämän talven laskukausi ei ole alkanut Etelä-Suomessa yhtä aikaisin kuin viime talvena. Pakkasia on odoteltu huonolla menestyksellä, lumisateista nyt puhumattakaan. Tälle talvelle on kuitenkin ”suuria suunnitelmia”. Jo ensi viikolla pitäisi suunnata British Columbiaan Kanadaan ja tarkemmin ottaen Revelstokeen ja Whistleriin. Kevään suuri tavoite on päästä laskemaan Mt Blancin huipulta alas suksilla. Ja tuossa välissä sitten on tiedossa ainakin pitkät viikonloput Engelbergissä ja/tai Grindelwaldissa Sveitsissä ja Pyhällä. Siihen sitten perinteisiä Himoksen keikkoja ja Sappeellekin tuli ostettua tarjouskampanjasta kausikortti, joten sielläkin pitäisi käydä.

Mutta tulevat reissut eivät auta, kun kausi ei vaan ala sitten millään, joten päätin tuossa pari viikkoa sitten suunnata viikonlopuksi Rukalle. Nappasin junan alle ja ajelin Ouluun, josta vuokra-autolla loput. Kelit eivät olleet kaksiset. Melkeinpä koko ajan satoi märkää lunta tai vettä. Ne rinteet jotka olivat auki, olivat kuitenkin mainiossa kunnossa ja laskukausi tuli avattua. Jonkinlainen ongelma oli ehkä se, että sade kasteli tuolihissit, jotka taas kastelivat takapuolen ja siitä seurasi jatkuva vilu hississä ja kun rinteetkin ovat helppoja, niin ei niissäkään lämmennyt. Lopputuloksena tuntui palelevan koko ajan, vaikka keli ei sinänsä kylmä ollutkaan. No, sellaista se joskus on ja laskukausi tuli avattua!