Reissumme viimeinen outdoor-aktiviteetti oli 6 tunnin ratsastus Rubicon Valleyssa. Tilan pitäjä ja ratsastuksen vetäjä oli entinen poliisi, joka oli päättänyt jättää poliisin työt taakseen ja ryhtyä hevostilalliseksi. Käskyt tulivatkin poliisimaisen selkeästi. Ratsastuksemme alku oli hieman nihkeä, kun Päivin hevonen Memphis päätti, että nyt mennään. Juuri, kun Päivi oli ottamassa valokuvaa, sai Memphis jostain päähänsä lähteä laukkaamaan täyttä vauhtia pakoon ties mitä. Isäntämme oli etukäteen määrännyt, että kun otetaan kuvia, niin suitset asetetaan satulassa oleville ”telineille”, joten Päivillä ei ollut edes suitset kädessä. Memphis vetäisikin hyvän matkaa komeata laukkaa ennen kuin Päivi sai hevonen pysähtymään. Isäntämme ei tietenkään voinut jättää minua, joten ravasimme rauhallista tahtia perässä. Sitä sitten ihmeteltiin, että mitä ihmettä se Memphis säikähti. Lopulta isäntämme totesi, että ilmeisesti Päivin paita oli sellaista kangasta, että se oli alkanut melko navakassa tuulessa paukkumaan ja vanhana kilpahevosena Memphis sai tietysti heti vauhtia kavioihinsa, kun selästä alkoi kuulua ”pauketta”. Onneksi emme olleet vielä kaukana tilalta, joten isäntämme tilasi Päiville uuden paidan, joka tuotiin meille autolla muutamassa minuutissa ja matka jatkui…

Reitti sitten olikin todella upea! Ratsastimme halki laidunten ja vuoristometsien yhteensä kuuden tunnin ajan. Pelloilla lampaat ja lehmät seurasivat kulkuamme ja metsäosuuksilla näimme kuuluisia Manuka-mehiläisiä työssään. Pidimme reitillä kolme taukoa, joista viimeisellä söimme isäntämme kokki-pojan tekemät maittavat eväät. Alkuhässäkästä huolimatta ratsastus oli todella upea! Videokuvaa päivästä löytyy täältä.