Tahko & talvipyöräily

Parhaillaan Tahkolla vajaan viikon talvilomalla. Onnettoman latutilanteen takia pakkasin suksien lisäksi myös maastopyörän. Nyt takana pari hauskaa ajopäivää ja voi sanoa maastopyöräilyn olevan uusi hiihto. Varsinkin kun murtsikkaa on tarjolla kuoppaiset 10km ja rinteet ei itseä vaan oikein kiinnosta.

Talvipyöräily on tietysti olosuhdepeliä. Pitäisi olla paljon tampattua lumipolkua – ei siis umpista eikä kirkasta jäätä. Tähän tarvitaan tampaajia ja sopivat kelit. Ihan normi talvi on paras. Nollakelit taas pahat. Keskuksissa kuten Tahko on lisäksi vaarana latukoneet jotka tehtailevat latuja monien käyttökelpoisten polkujen päälle.

En tietysti tunne paikallista menoa, mutta uskon osuneeni kohtalaiseen ikkunaan. Latuja ei oltu juuri ajettu ja lunta suht vähän. Sen verran lomalaiset kuitenkin kävelevät polkuja, että Mäkiaution reitit olivat loistokunnossa ja Tahkon eteläpuolen polut hauskaa ajettavaa. Tosin jo selkeästi haastavampaa. On iso sääli ettei Tahkonvuoren harjannetta pääse ajamaan läpi. Se olisi niin ilmeinen pyöräkohde, jos talvipyöräilyyn haluttaisiin tosissaan panostaa. Nyt rinteet ja luonnonsuojelualue katkaisevat harjanteen. Näissä on siis pyöräilykiellot. Muutenkin Tahkon omista talvipyöräreiteistä ei ollut apua. Yritin etsiä kartan kanssa, mutta en löytänyt. Pyörävuokrausta näytti olevan ja netistä löytyy mainosta joten ilmeisesti toiminta on hengissä.

Talviajaminen on hauskaa. Kovalla polulla pääsee lujaa ja pehmeät reunustat pitävät keskittymisen tiukasti ajamisessa. Kovaa mindfullnesia. Varsinkin Mäkiaution ja Kettukankaan laskut olivat super kivoja. Yllättävän paljon pitoa löytyi myös ylöspäin ja tasaiset polut helpottavat ajoa, joten esim Tahkon päälle polkua pitkin ajaminen on sopivalla kelillä yllättävän kevyttä.

Occam Kettukankaan mäessä.

Kaluston puolesta trail pyörä vähän rajummilla kumeilla toimii mainiosti. Minulla Orbea Occam 2.5/2.4 Minioneilla sopii kivasti. Kaikki jouset, satulatolpat yms. toimivat nätisti pikkupakkasilla. Kelkkaurilla kaipasi välillä leveämpää fättikumia, mutta pidemmän päälle Minionit toimi hyvin. Pito yllätti monesti niin ylös kuin alaskin päin.

Talvipyöräilyä alkaa olla tarjolla keskuksissa jo ihan kivasti. Viime talvena tuli ekaa kertaa mieleen vuokrafätillä ajaessa, että oman pyörän kanssa olisi ollut hieno ajaa Pyhävaaran polut. Nyt vähälumisena alkutalvena pyörä alkaa olla jo ilmeinen vaihtoehto. Muutamia haasteitahan talviajamisessa on. Lämpö on hankala pitää kylmällä ja polkuja on isojen kaupunkien ulkopuolella hyvin rajallisesti.

Vuokrafätti Rukan Pyhävaaran topissa.

Vuokratoiminta onkin nykyisin vielä se helpoin vaihtoehto. Fatbike sopii talviajoon tietysti kantavuutensa puolesta, mutta myös loistava retkipyörä, ajo on ok kunnon talvikengillä, vauhti eli viima ei pääse jäähdyttämään ja pyörä on myös helppo hallita. Vuokraus onkin todella suosittua Lapin keskuksissa ja toivottavasti reitit kehittyvät edelleen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s