Kesäksi kuntoon

Tausta
 

Tänä talvena on tarkoitus treenata vähän kovempaa ja suunnitelmallisemmin kuin viime vuosina. Syyspuoli meni aikalailla ohi töitä tehdessä ja sairastellessa, mutta vuodenvaihteessa meno muuttui. Olen liikkunut aina suht paljon, mutta mitään varsinaisia tavoitteita ei ole oikein ollut. Se on ollut enemmän sellaista oman kehon hyvää oloa ja hauskanpitoa. Viime talvena oli jo samansuuntaisia ajatuksia ja nostinkin treenimääriä, mutta ei se mitenkään systemaattista ole ollut.

Reilun kymmenen vuoden takaa on jonkinlainen kestävyystausta. Junnuna pyöräilin paljon ja se on ehdoton ykköslaji, vaikka en viime vuosina ole ajanut paljon puhdasta maasto tai maantietä. Juoksemista olen aina inhonnut. Kaikki ulkoilma-aktiviteetti  kiehtoo ja parasta liikuntaa on liikkua luonnon keskellä. Kiipeilyyn tutustuin vasta muutama vuosi sitten ja se on ollut yllättävän koukuttava kokemus.

Parasta liikkumista on päästä luontoon.
Tavoitteet
Yksinkertaisesti sanottuna ohjelmassa on kestävyyslajeja ja kiipeilyä. Kummassakaan lajissa ei ole tarkoitus tehdä mitään sankaritekoja vaan hankkia tekemiseen hyvä taso, joka mahdollistaisi erilaiset operaatiot. Kestävyyspuolella kesällä kierretään varmaankin seikkailukisoissa ja kiipeilyssä taas eniten kiinnostaa pitkät trädi- ja alppireitit. Vastoin kaikkia periaatteita tein kuitenkin uudenvuodenlupaukset.  Aion ensimmäistä kertaa elämässäni juosta tavoitteellisesti. Lupasin vetää ratakympin aikaan 42:30. Hankala sanoa onko helppo vai vaikea saavuttaa, mutta ideana oli yleisesti kunnon nostaminen ja jos minä saan itseni juoksemaan, saan tehtyä silloin varmasti myös paljon muuta hyvää. Kiipeilyä on huomattavasti hankalampi mitata kun ei tässä mitään greidejä metsästetä, mutta ajattelin, jos Keeman saisi kesällä kiivettyä puhtaasti ilman suurempia kitinöitä. Oikeasti pidemmät kallioreitit herättävät kiinnostusta, niiden kanssa ei oikein vielä osaa asettaa tavoittetta.

 

Tältä se nykyään näyttää. Pehmeä pulska kaveri tähystelee horisonttiin. Jotenkin kaipaa enemmän menemisen makua.

Miten homma hoituu

Olen lueskellut paljon erilaisia kuntoilu- ja kiipeilyblogeja. Nykyään treenaamisesta on valtavasti tietoa ja monet normi kuntoilijat tekevät asiat todella pieteetillä. Itsellä se ei tule onnistumaan. Työ, reissut ja laiskuus tulevat kuitenkin jossain vaiheessa väliin. Eikä minulla ole mitään halua alkaa syödä mitenkään kurinalaisesti. Tai edes vähentää pubissa käyntiä.

Yksinkertaisesti treenaan enemmän, mietin vähän jaksotusta ja asetan silloin tällöin sopivia haasteita. Eiköhän se suunnilleen tuossa ole. Olen pitänyt lähes aina jonkinlaista treenipäiväkirjaa ja toisaalta kun tilittään tuntoja tänne tuovat ne jonkinlaiset puitteet edistymisen analysointiin. Ainoastaan juoksussa ajattelin vahtia tarkemmin tekemisen määriä. Jos pystyisi vetämään yhden palauttavan ja yhden kovemman lenkin viikossa olisi se jo paljon. Rytmitystä ajattelin tehdä aika pitkälti oman kehon fiilisten mukaan.  jottei homma olisi liian junnaavaa, yritän pitää kiinni jonkinlaisista muutaman viikon mittaisista jaksoista, joissa yritän treenata nousujohteisesti eli kevyt, keskiraskas ja raskas viikko.

Vuoden kolme ensimmäistä viikkoa eli ensimmäinen nousujohteinen setti. Tempaisin kuvan suoraan Polarin palvelusta eikä tuo punainen oikeasti ole ihan noin punaista. Oikeastaan tällä hetkellä on hankalinta pitää yläselkä ja kyynärvarret mukana menossa kun on paras sesonki hiihtää ja kiivetä jäätä sekä lisäksi kävisi mielellään myös sisällä kiipeämässä.

Kiipeily tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkea mahdollista kalliosta jäähän ja aina vuoriin saakka.  Uskon kiipeilyn olevan enemmän kokemuksen hakua kuin mitään tiettyjen muuvien hinkkaamista. Greidi tietysti auttaa, mutta yhtä paljon haluan oppia kiipeämään erilaisissa olosuhteissa tehokkaammin ja turvallisemmin. Tekeminen menee paljon kelien ja reissujen mukaan, mutta ennen kaikkea kesälle täytyisi keksiä pari mielekästä omaa tekemistä kehittävää projektia. Jotain sellaista, missä viedään omia rajoja vähän pidemmälle.

Kiipeilyssä on vaikein sanoa mitä kehittyminen tarkoittaa. Tietysti aina voi kiivetä uuden greidin, mutta itselle kiipeily on ollut aina enemmän tekniikan, olosuhteiden, uskalluksen ja matkan yhdistelmä. Tällä hetkellä parasta on heilua etelän pienillä putouksilla ja kohta pääsee ensimmäistä kertaa isompien jäiden pariin.

2 kommenttia artikkeliin ”Kesäksi kuntoon

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s