Nyt kesäkausi on virallisesti avattu. Eilen käytiin Spring Adventure Nummi-Pusulassa. Vielä aamulla pelipaikoille ajaessa oli vähän usvaa, mutta matkalla nähty joutsenien kokoontumisajo enteili jo vahvasti kesää ja viimeistään kisan ensimmäisessä vaihdossa oli selvää, että nyt kirmataan niityillä lyhyissä kamoissa. Meno oli muutenkin hyvin kesäistä kun kukkaa alkaa olemaan kaikki mättäät täynnä ja pyöriä pajupuskien läpi tunkatessa huomasi hyvinkin läheltä silmujen aukeavan juuri näillä hetkillä. Paluumatkalla ostettiin jätskit ja limpparit Hiidenportilla (vanha ykköstie on muuten nykyään  mainio matkakohde menneeseen maailmaan). Kesä on täällä!

Spring Adventure jäi viime vuonna mieleen pirun raskaana koitoksena. Alhovuoren rinteiltä on vieläkin muistissa tuntemukset omasta riittämättömyydestä. Tapahtuma ei pettänyt tänäkään vuonna. Reitti oli yllättävän rankka vaikka ennen lähtöä katseli vielä, että helpostihan tuollaista kangasmetsää etenee. Jo kisan aloittaneen lyhyen muistisuunnistuksen aikana kävi selväksi ettei se ihan niin helppoa tule olemaan. Mäkiä löytyi harjumaisesta maastosta todella paljon ja normaaliin suomalaiseen tapaan suuret alueet on kaiken maailman hakkuujätteen peitossa, joten juokseminen ei maastossa ole missään vaiheessa sellaista rullaavaa helppoa menoa.

Yksinkertaistettuna kisa sisälsi meidän reittivalinnoilla 16km suunnistusta (pari ensimmäistä kilsaa kaikkien sarjojen yhteinen muistisuunnistus), 23km pyöräilyä, 8km melontaa ja 7km pyöräilyä/juoksua. Yhteensä matkaa tuli melkein 55km joka ei kuulosta pahalta, mutta aikaa kului silti 6:15. Me jouduimme jättämään pois eniten aikaa vievän melontarastin ja lopun kolme rastia pyöräosuudelta. Oltaisiin kyllä ehditty hakemaan vielä yksi niistä, mutta kun kokonaisajasta ei ollut ihan täyttä varmuutta pelattiin ajan maksimirajan kanssa varman päälle. Eli virallinen tavoite koko radan kiertämisestä ei ollut edes lähellä. Toisaalta kisan voittajatkin käyttivät settiin aikaa melkein kuusi tuntia, joten ei mikään ihme. Reitti oli ehdottomasti hyvä: mielummin liian rankka kuin kevyt ja matkan aikana pääsi näkemään aika vaihtelevaa luontoa sekä kulttuuriympäristöä. Lisäksi lopun kovat mäet haastoivat hyvin väsyneitä jalkoja.

Pidemmällekin olisi voinut päästä. Meillä oli hieman suunnistuksellisia haasteita ja tällä reitillä ne kostautuivat heti melkoisina mäkitreeneinä ja aikaa vievinä pyörän tunkkaamisina tiheissä pusikoissa. Kausi on niin alussa ettei suunnistamiseen ole vielä oikein tuntumaa ja kisa lähti käyntiin alun ryhmäjuoksennan jälkeen pienellä säädöllä. Parilla muullakin rastilla mentiin mäkiä edes takaisin ylös alas. Toisaalta reitti asetti pari sopivan vaikeaa rastille lähestymistä meidän tasolle ja hyvä näin. Suurin operaatio kehitettiin kuitenkin pyöräilyosuuden rastien 3. ja 4. välillä jossa lanattiin hillitön matka pyörien kanssa kaiken maailman pajupusikkoja. Operaatio otti aikaa puolisen tuntia ja söi ihan hippasen energiaa. Tuli vahvasti mieleen viime kesältä vastaavat tunkkaukset Kauhalan maastoista. Mahtaako sitä koskaan oppia?  Muuten meno oli suht tasaista ja koko ajan samoja selkiä kiinni ottaessa oli fiilis matkan taittuvan ihan ok vauhtia. Mitä tästä voisi oppia ensi kisoja varten, on huolellisempi reitin suunnittelu. Tehtiin taas kaikki aika hätäisesti ennen lähtöä. Olisi hyvä, jos materiaalin jaon jälkeen voisi keskittyä rauhassa reitin miettimiseen ihan vaikka vaan harjoitusmielessä, koska ei meillä ole siitä liikaa kokemusta.

Meidän reitti löytyy Polarin palvelusta.

Henkilökohtaisesti yritin nyt tehdä tasaisempaa suoritusta: ei mitään poukkoiluja vaan tasaista menoa kohtuullisilla sykkeillä ja varmalla tankkauksella. Ulkoistin kaiken ylimääräisen vastuun ja työn Jakelle eli tyydyin tulemaan vain perässä, jopa siinä määrin etten edes vetänyt pyöräosuuksilla. Olin vain melonnassa takana kartan kanssa ohjaamassa. Tämä auttoi varmasti suoritusta ja vauhti pysyikin omalle kropalle sopivana ja ainoat ylilyönnit teki innostuksissaan kisan alun ylämäissä. Maha oli välillä vähän sekaisin ja juoma suht vähissä kisan loppupuolella yllättävän lämpimän kelin johdosta, mutta tuntemukset olivat hyvät. Kisan jälkeen jäi fiilis, että ihan hyvinhän se liikkui ja että tulevissa kisoissa on varaa selvälle parannukselle.