Maastopyöräilyä Ruotsissa

Tällä reissulla on tarkoitus ajaa muutamassa kohteessa Ruotsissa. Mahdollisesti myös Norjassa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä ettei duunin takia aikaa enää jää Tromssalle ja Skibotnille joka on kyllä iso sääli. Mukana on opus Mountainbike i Sverige, jonka varassa mennään ainakin ensimmäiset kohteet. Muuten taustatyötä ei ole juurikaan tullut tehtyä.
Aloitettiin ajaminen Uppsalassa jota kirja kuvaa teknisestä ajamisesta nauttivan unelmaksi. Meillä oli vielä lisähaasteena pohjilla sadepäivä joskin keli oli ajaessa hieno. Kuten jo aikaisemmassa postauksessa hehkuttelin on ajaminen nautinto jo kaupungilla – kaikki on vain hoidettu niin hyvin. Lisäksi polut lähtevät käytännössä heti keskustasta eli autoa ei välttämättä tarvitse. Kuuluisin reitti on varmaankin Gula Stigen, joka alkaa keskustasta kaupungin puistosta etelään ja päättyy venekerholle, missä turisti pääsee tutustumaan ruotsalaisuuden ytimeen. Reitti on helppo, mutta ihan kivaa menoa kokeneemmallekin kuskille ja mikä tärkeintä sitä pitkin pääsee lähimetsiin, joissa on varmasti pariksi päiväksi helposti löytyvää polkua.
Ruotsalaisilla maastolenkeillä ei vedetä sumppia Teboililla vaan tauot vietetään seglings klubbenilla.
Sunnuntaipyöräilyyn löytyy paljon erilaisia kulttuuripolkuja, joita voi ajella picnic-hengessä. Yleensä reittien alussa oli infotaulut, joista sai ottaa laatikosta tällaiset pikkukartat omaksi oppaaksi.
Meidän kovempi maastoajo suoritettiin Nåsenin metsissä ja oppaan lupaukset teknisestä ajosta pitivät kutinsa. Varsinkin märällä kelillä savinen maa meinasi yllättää parissa alamäessä. Ajolle tyypillistä on juurakot, savikuopat ja pienimuotoiset nousut ja laskut. Lisäksi erittäin rehevä luonto tuo omaa haastetta. Joka tapauksessa laadukasta ajoa ja polkua oli paljon. Kaikki nätissä maalaismiljöössä jossa aaltotukkaiset svenssonit lipuvat koivukujia pitkin ja kaikenlaiset heinää jauhavat eläimet ihmettelevät menoa. Meidän kirjassa oli lisäksi listattu vierestä löytyvä Lunssenin alue, jossa erikoisuutena edellisen lisäksi ovat kosteikot, joiden yli painellaan pitkoksia pitkin. Siis kyse ei ole suosta vaan vettä on oikeasti puoli metriä. Harmi ettei päässyt testaamaan tasapainoa.
Nåsenin metsissä polku oli teknistä ja näin agressiivinen ajaminen oli erittäin mukavaa. Letkeämpää rullailua tarjoaa Gula Stigen. Infra oli pääasiassa ajateltu pyöräilijälle, tosin Nåsenissa oli aika omillaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s