Flunssavirus on pieni, mutta kiusallinen. Tasaisen välein tämä vihulainen muistuttaa olemassaolostaan. Influenssaversiona se on vaarallinenkin. Paljon on tullut pohdittua, että mitkä tekijät vaikuttavat flunssan saamiseen. Esillä on ollut ainakin ravinto, lepo, stressi ja liikunta.
Normaalisti olen sairastanut pari kausiflunssaa syksyllä ja pari keväällä ja usein myös kesällä on vaivannut sitkeä kesäflunssa, ehkä siitepölyallergian edesauttamana. Viime syksy meni kuitenkin miltei ilman flunssia. Kesällä sain sitkeän flunssan matkalla Aostasta Korsikalle ja kesken lyhyen Vaarojen maratonin harjoittelujakson sairastin yhden lievän flunssa. Sen jälkeen on mennyt ilman flunssaa varmaankin ennätyspitkä jakso ikinä. Mutta miksi näin? Seuraavassa hieman pohdintaa mikä on muuttunut ja mikä on voinut auttaa pitämään flunssat loitolla.
Ravinnon osalta en ole hirveästi muuttanut tapojani. Aamulla juon kupillisen tuoreesta inkivääristä, hunajasta ja kuumasta vedestä tehtyä juomaa, lasillisen jotain mehua ja ”saavillisen” espressopohjalle tehtyä sokeroitua maitokahvia. Lounas on usein varsin kevyt, hieman olen tosin lisännyt kunnon lounaiden syöntiä työpaikan ruokalassa. Illalla syön sitten niin paljon kuin pystyn. Viikonloppuna aamiainen on ravitsevampi, mutta lounas jää usein väliin, etenkin jos nukkuu pitkään. Käytännössä syön 1-2 kaksi kunnon ateriaa päivässä enkä juuri muuta.
Lepoa en ole ainakaan lisännyt, päinvastoin. Uuno-koiran hankinta on viivästyttänyt nukkumaan käyntiäni ja aikastanut heräämistä ilta- ja aamulenkkien vuoksi. Eli lepo tuskin on se kriittinen tekijä minun kohdalla.
Stressihormonin sanotaan olevan liian suurina kertyminä vastustuskykyä laskeva tekijä. Stressin aiheuttajien suhteen ei ole tapahtunut suurempaa muutosta. Työt ja eläminen on jatkunut jo vuosia samantyyppisinä. Mutta Uunon hankinta on ehkä auttanut stressitason pitämiseen sillä tasolla, että se ei edistä flunssan saamista. Koiristahan sanotaan, että ne alentavat omistajiensa stressihormonitasoja. Sanotaan myös, että koiran omistajat sairastavat vähemmän kuin muut. Johtuneeko stressiä alentavasta vaikutuksesta vai tuoko karvaturkki vain omistajalleen niin paljon muita pöpöjä, että flunssavirus ei pärjää?
Liikunnan vaikutus flunssaan on kaksijakoinen. Toisaalta raskas liikunta etenkin kylmässä heikentää hetkellisesti vastustuskykyä ja sillä on varmasti myös limakalvojen normaalia toimintaa heikentävä vaikutus ja limakalvojen kauttahan ne virukset elimistöön kömpivät. Huippu-urheilijatkinhan sairastavat suhteellisen paljon, erityisesti kylmässä paljon liikkuvat kuten hiihtäjät. Eikä varmaan kiipeilyssä ympärillä leijuva magnesium-pölykään hyvää tee nenän limakalvojen kunnolle. Joku lääkäri joskus totesi minulle, että nenän limakalvojen kunto on ratkaiseva tekijä flunssan saamisen kannalta. Mutta lajeissa on eroja. Viime syksynä aloitin uutena lajina joogan. Voisiko joogan voimakas ”nenä-kurkkuhengitys” auttaa pitämään pöpöt poissa limakalvoilta?
Eräs uusi asia on myös nenän päivittäinen puhdistaminen suolavesiliuoksella. Tähän sain ensimmäisen sysäyksen viime keväänä, kun sairastin poskiontelotulehduksen. Miltei jokaisen flunssan jälkeen poskionteloita on särkenyt ja keväällä iski kunnon tulehdus, kuumettakin oli melkein 40 C. Menin tietysti lääkäriin ja lääkäri totesi, että antaa antibiootit, koska kuume on niin kova, mutta todennäköisesti pelkkä nenän putsaaminen suolavedellä 10 ml ruiskun avulla olisi riittänyt. Poskiontelotulehdus parani ja nenäonteloiden puhtaaksi ruiskutus tuli seuraavan kerran mieleen syksyllä kun flunssa alkoi oireilla kesken intensiivisen ja aivan liian lyhyen Vaarojen maratonin harjoittelujakson. Päätin kokeilla, että toimisiko suolavesimetodi. Flunssa meni ohi poikkeuksellisen nopeasti, joten otin päivittäiseksi tavaksi ruiskuttaa nenän puhtaaksi suolavedellä aamuin illoin. Sen jälkeen ei ole flunssia ollut.
Vielä yksi tekijä on tullut mieleen. Muutimme syksyn aluksi aivan uuteen asuntoon Helsingin Kalasatamaan. Voisiko uuden asunnon ilmastointikanavat olla sen verran puhtaampia kuin vanhojen asuntojen, että se vaikuttaisi vastustuskykyä parantavasti?
Nyt on syksy menty siis terveenä. Pian koittaa kevät ja syksyä kovempi haaste eli influenssakausi. Toivotaan, että flunssaton jakso pitenee, mutta väistämättä flunssa taas ennemmin tai myöhemmin iskee, mutta toisaalta yhtä väistämättä se myös paranee…
Ikävä kuulla että flunssia on paljon. Mulla itsellä ei ole ihan tarkkaa muistikuvaa milloin olen viimeksi ollut kuumeessa, flunssainen tai edes erityisen nuhainen. Tässä samassa taloudessa muut kyllä sairastavat pienet yskät/nuhat silloin tällöin, mutta ne eivät vaadi kotihoitoa. Muhun nekään ei syystä tai toisesta iske. Ehkä 5-6 vuotta sitten olin kuumeessa, ja jos kuumetta tulee, sitä on sitten kerralla reilusti. Maailma pyörii ja päivä-pari menee hikoillessa ja hytistessä sohvalla vailla tajua mistään. Sitä edeltävää flunssaa tai vastaavaa en edes muista.. Yläasteella ehkä? Silloin oli vastaavaa, enkä jaksanut siirtyä sohvalta edes jääkaapille.
Mulla ei ole hajuakaan mitä teen oikein tai väärin. Mielenkiintoista pohdintaa siis aiheesta.
TykkääTykkää