Työmatkaliikunta on erittäin tehokasta ajankäyttöä. Kun päivän urheilut hoitaa heti duunin jälkeen, on illalla aikaa tehdä vielä muuta. Itse käyn pyörällä duunissa aina kun on mahdollista. Jo ilman liikuntaakin se on nopein ja mukavin tapa kulkea väli. Yritän käydä aamulla polkemisen jälkeen tekemässä duunin salilla vähintään venyttelyt ja joskus jotain lihashuoltoa. Takaisin ajaessa teen välillä pidempiä lenkkejä jaksamisen ja muun ohjelman mukaan. Aika normaali setti on ajaa Leppävaarasta Kantsun kautta keskuspuistoon ja sieltä kiertelyjen jälkeen Vantaanjokea Kalasatamaan. Välillä on kuitenkin hyvä hakea virikkeitä ettei uraudu liikaa.

Perjantaina oli jo normisetti menossa kunnes Paloheinän mäkeä hinkatessa ja Tourin viimeisiä mäkipäiviä miettiessä sain idean Helsingin täyttömäkien ajamisesta. Aluksi tuli mieleen tietysti isot Malminkartano ja Vuosaari. Ovat vähän eri suunnissa, mutta ajatteli ettei jaksamisen kanssa ole ongelmaa kun suurin osa on taajama-ajoa. Lähdin polkemaan Malminkartanoon ja siinä miettiessä tuli mieleen vielä lapsuuden lähes kuolemanvaaralliset pulkkamäet Suutarilassa ja Tattarisuolla. Nehän olisi mukavasti matkalla. Vielä myöhemmin lenkillä muistin uuden Kivikon ja kävin toteamassa vasta rakenteilla olevan Myllypuron. Sitä en tosin päässyt ajamaan kun oli vielä työmaa-aitausten takana ja eipä se kovin massiiviselta näyttänytkään. Ihan hyvä lenkki tuli lopuksi kokoon ja Vuosaaresta takaisin länsituultapäin puskiessa oli lounaslasagnet jo aika lailla poltettu.

Täyttömäet on taidettu kaikki tehdä enemmän tai vähemmän vanhojen jätemaiden päälle. Malminkartano on jo aika iso eikä sen päälle voi kovin kevyesti rullata. Vuosaari ehkä hienoin sekä maisemilta että itse mäen maisemointina. Sekin oli nyt osittain rempassa enkä tiedä tuleeko jotenkin muuttumaan. Kuitenkin itselle vanhat lapsuudenmaisemat olivat mielenkiintoisimmat. Suutarilan ja Tattarisuon mäet ovat aikojen kuluessa metsittyneet aikalailla, mutta kummallekin nousi kuljetut polut joten kyllä niilläkin joku ulkoilee.