Käytiin tänään Nina kanssa testaamassa Sappeen bike park. En ole näissä mestoissa pyörinyt kotimaassa ja yllätys oli suuri miten suosittua touhu on. Ei DH tietenkään ole mitään mainstreamia, mutta kuskeja oli tällaisena nättinä sunnuntaipäivänä kymmeniä. Hyvä ettei jonoa kertynyt hissiasemalle. Sappeella on kymmenisen rinnettä ja ainakin tällaiselle perus MTB janarille haastetta riitti. Paikan päältä saa vuokrapyörää ja burgeria eli jonkinlainen liiketoiminta pyörii. Hienoa homma.

Ensimmäistä kertaa oikea DH pyörä alla, flättipolkimet ja panssarit päällä. Jo punaiset rinteet olivat yllättävän rosoista menoa. Siniset olivat jouhevampia ja tarjosivat hyvää lepoa myös päänupille ettei koko ajan tarvinnut stressata jossain hillittömässä kivikossa. Hyppyrit ja dropit olivat opettelua. Pikku hiljaa uskalsi ajaa enemmän. Kädet oli loppu neljän tunnin ajon jälkeen ja tunsi tehneensä jotain – niin henkisesti kuin fyysisesti.

Scott Gambler on todella pienen ja lyhyen tuntuinen pyörä. Varmaan aika ajettava ja ketterä DH peliksi. Vaikea sanoa tällä kokemuksella. Pidin itse mitä nyt flättipolkimet toivat ajoon aika paljon epävarmuutta. Nina vähän kritisoi fillaria. Joka tapauksessa mielenkiintoinen päästä testaamaan näin erilaista pyörää.

Vahva suositus kaikille maastokuskeille. Hauskaa ja hyvää oppia mihin vaan maastoajoon.