Laskukauden avaus, kausi 2018-2019

Viime vuosina laskukauteni on jatkunut kiitettävän pitkälle kevääseen. Viime talven viimeiset laskut tuli laskettua niinkin komealta mäeltä kuin Mt Blancilta lauantaina 5.5.2018 ja jos joku nyt innostui vanhoista jutuista, niin kyseisen huiputuksen ja laskun stoorin voi lukea täältä. Mutta mitäpä sitä vanhoja muistelemaan, nythän on jo uusi talvi ja uuden talven rinteet on tullut korkattua Levillä 21.-24.11.2018. Tuosta voi siis näppärä matemaatikko laskea, että ”kesäloman” pituudeksi tuli vain reilu 6 kuukautta. Hienoa!

Valmiina rinteeseen

Tosin tähän on nyt todettava, että Levillähän oli ”normisuksijalle” auki vain yksi rinne. Kylältä nousevista eturinteistä alhaalta katsoen oikean puoleinen. Oikeastaan ensimmäistä kertaa tajusin, että siinä ylipäänsä on oikeasti ja jopa suhteellisen selkeästi monta rinnettä, mutta onhan siinä, kun tarkasti katsoo. Ja ensimmäistä kertaa myös aloin jopa pitää kyseisestä rinteestä. En tiedä johtuiko siitä, että nyt tuli laskettua selkeästi vain yhtä rinnettä, eikä ”leikkailtua” poikittain rinteeltä toiselle? Vai liekö siitä, että nyt laskettelun opettelijat, venäläiset, lapset ja muut liikkuvat pujottelukepit tai rinnepommit loistivat poissa olollaan? Paikalla oli lähinnä viikonlopun FIS-kisoihin treenaavia tai lämmitteleviä kilpalaskijoita joista ei hirveästi haittaa ollut.

Näkyvätkö kaikki uudet varusteet?

No kuka idiootti nyt sitten jaksaa koko viikonlopun hinkata YHTÄ rinnettä!? Itselle motivaatiota antoivat uudet välineet, Atomic Backland 107 -sukset, Atomic Shift -siteet ja Atomic Hawx Ultra XTD 130 -monot. Eli tuli siirryttyä kokonaan kotimaisiin välineisiin, tai ehkä pian kiinalaisiin… Mutta uusilla välineillä oli niin suuri ilo laskea, että ei oikeastaan haitannut, että rinteitä oli vain yksi. Ja loppujen lopuksi se yksi nimenomainen rinne on Suomen mittakaavassa vieläpä aika hyvä rinne.

Yritin taiteellista kuvaa…

Mutta niistä välineistä. Atomic Backland 107 -suksien puuteriominaisuuksia on ylistetty, mutta kovan lumen ominaisuuksia ehkäpä enemmänkin kritisoitu. Hieman siis pohditutti etukäteen, että miltä sukset alkutalven jäisellä tykkilumirinteellä tuntuvat. Siksipä yllätys oli mitä positiivisin, sukset ovat offisuksiksi aivan loistavat ainakin tuollaisella loivahkolla rinteellä! Tein suksilla kaikkea mitä osaan. Tykitin rinnettä 70 km/h alas, tein niin lyhyttä käännöstä kuin kykenen ja kaikkea siltä väliltä. Enkä löytänyt suksista mitään epästabiiliutta kovalla rinteellä. Itse asiassa olen sitä mieltä, että ne olivat parhaat offisukset kovalla rinteellä joilla olen ikinä laskenut. Tietysti tuntumaan saattoivat vaikuttaa myös monot ja siteet. Ehkä sitten, jos tulisi kovaa jyrkkään jäiseen rinteeseen ja laittaisi sukset poikittain vielä paino hieman takana, niin suksien ominaisuudet eivät sitä enää tykkäisi, mutta pitääkö niin nyt ylipäänsä laskea? Ja se mikä suksissa erityisesti miellytti, oli niiden ketteryys. Sukset lähtevät tiukkaankin käännökseen kuin ajatus! Tuntuma on jossain määrin jopa samantyylinen kuin pujotteluhenkisissä rinnesuksissani. Juuri ketteryyttä olen Coombackeistäni kaivannut ja se oli yksi syy hankkia uudet sukset. Eli ainakin tämän ensimmäisen testin perusteella hankinta on onnistunut. Näyttäisi, että sain sitä mitä halusin. Nyt sitten vaan odotellaan puuteria, että pääsen testaamaan suksia niillä kehutuilla keleillä…

Jäisellä rinteellä Atomic Backland 107 -sukset yllättivät positiivisesti!

Myös Atomic Shiftit olivat mielenkiintoinen tuttavuus ja laskuominaisuuksia ei voi kuin kehua! Painoa tietysti on hieman enemmän kuin joillain muilla randositeillä, että katsotaan nyt sitten mikä on kommentti kun olen kavunnut +1000 metriä vertikaalia muutaman päivän ajan. Ja ylipäänsä mikä on toimivuus randotouhuissa. Entäs monot? Aivan erinomaiset nekin! Painoa lähti 600 g per mono pois vanhoihin monoihini nähden ja laskuominaisuuksia tuli vaikka kuinka paljon lisää! Monot ovat selkeästi jäykemmät ja kyllähän sen nyt huomaa. Eikä voi valittaa myöskään Atomicin ja Salomonin lämpömuokattavasta ulkokengästä. Monot istuivat mainiosti. Vielä on todettava myös se, että merinovillaisen Sidas-tukipohjallisen hankinta monoihin vaikuttaisi sekin näin ensimmäisen testin perusteella onnistuneelta ratkaisulta.

Nyt sitten vaan odotellaan, että pääsisi vaikkapa Pallaksen puutereille välineitä testaamaan…

Kauden avaus Levin ainoassa rinteessä oli siis erittäin onnistunut! Ja tällä kertaa, kun turisteja oli paikalla vähän, jotenkin huomasi, että Levillä yritetään ihan oikeasti palvella ihmisiä ja saada vieraat viihtymään. Suuret kiitokset myös siitä sinne Levin suuntaan!

Levin raitti on vielä rauhallinen…

 PS. Ja tottakai pitää mainita myös uusi Arc’teryxin laskureppu, joka sekin toimi mainiosti ainakin näin rinnelaskutestissä…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s