Kalliokausi käyntiin Alicanten seuduilla

Keväällä Mari, Tarja, Heli ja Pirjo lähtivät käynnistämään kalliokiipeilykautta Espanjaan, Alicanten seudulle. Majoituimme Sellaan, joka on pikkuruinen kylä kallioseinämien kupeessa. Sellassa ei juuri palveluita ole (paitsi erinomainen tapas-baari), mutta läheisestä Finestratista löytyy kauppoja ja ravintoloita. Autolla isommatkaan paikkakunnat eivät ole kovin kaukana. Sellan valttina on hiljaiset yöt ja after-kiipeilyoluiden nauttiminen lintujen liverrellessä. Sellassa mieli lepää.

dav

sdr

Sellan kujia:

Ensimmäisenä päivänä ja lähtöpäivänä valittiin kohteeksi Echo 1.5 La Nucian lähellä (alla olevassa kuvassa tien yläpuolella lähellä mutkaa). Lähestyminen tälle pikkusektorille on olematon ja helpot reitit ihan kelvollisia (vaikeammat oli vähän harvakseltaan pultattuja), joten hyvä kohde, jos ei halua mitään suurempaa seikkailua. Läheltä löytyy muita sektoreita, jos Echo 1.5:n reitit ei riitä.

dav

Melko lähellä Sellaa on useita kiipeilykohteita, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat melko lasittuneita, tai joissa on enemmän vaikeaa kuin helpompaa kiivettävää. Marin suosituksesta mentiin sektorille La Moleta, jonka kauimmaiseen reunaan oli tehty aivan tuliteriä reittejä. Netistä löytyi jonkinmoinen topo, mutta siinäkään ei ollut kaikkia uusia reittejä. La Moletan Doggy Guantanamo-sektori ja sen läheltä löytyneet muut uudet reitit oli niin kivoja, että tällä sektorilla käytiin kaksikin kertaa. Lisäksi La Moleta sijaitsee varsin rauhallisella ja kaunilla paikalla, joten siellä kyllä viihtyy.

dav

Yhtenä päivänä ajettiin hieman kauemmas, Eldan lähellä olevalle Marinille. Sinne olisi kyllä voinut mennä toisenkin kerran. Alkuun kiivettiin yhdet vanhat, lasittuneet ja harvakseltaan pultatut vitosen greidin reitit, mutta sitten sattumoisin löydettiin sektorin laitaan tehtyjä aivan uusia reittejä. Niitäkään ei löytynyt mistään toposta, mutta hyviä olivat. Lisäksi Marinilta löytyy muodokasta punaista kiveä, mitä olisi ollut hauska kiivetä, jos olisi vielä jaksanut.

Välipäivänä kävimme Tarjan kanssa Sierra de Toixilla. Tarkoituksena oli kiivetä helppo trädi multi pitch. Pakit tulivat kuitenkin heti alkuun, kun varmistuksiin ei ollut mitään luottoa. Lisäksi toisen kp:n kohdalla varoiteltiin pitkästä rannarista. Vaihdettiin multipitch läheiseen kahden kp:n sporttireittiin. Muuten ihan jees, mutta ensimmäinen kp oli todella lasittunut. Tarja liidasi sen kuitenkin mallikkaasti ja päästiin katselemaan maisemia hieman korkeammalta.

dav

Reissun viimeisenä kokonaisena päivänä mentiin Castell de Guadalestiin. Se oli ihan helmi, jossa olisi voinut kiivetä useammankin päivän, jos reissupäiviä olisi ollut jäljellä. Reikäjuustokallioilta löytyy sekä laadukasta harmaata kalkkikiveä että punaista muodokasta kiveä. Tälle kohteelle vahva suositus. Läheinen pikkukylä on kallioon rakennettuine kirkkoineen myös jonkin sortin turistikohde , mikä takaa hyvän kahvilatarjonnan.

dav

sdr

dav

Sellassa on yksi ravintola, Bar Paco, jonka onkin sitten sitäkin parempi. Bar Pacossa tarjoillaan tapaksia, jotka ovat toinen toistaan maukkaampia. Tällekin vahva suositus.

mde

Kaiken kaikkiaan Alicanten seudulta löytyy laadukasta kiivettävää kauniissa ympäristössä, mutta on mahdollista päätyä myös lasittuneille, harvaan pultatuille reiteille. Lisäksi Alicanten seudulta löytyy mitä sympaattisempia pikku kyliä, mutta toisaalta pahinta aurinkorantaa (kts. Villen juttu Benidormista ja Finestratista).

Meille reissu oli erittäin onnistunut ja saatamme tulla nauttimaan Casa Rockin hyvistä yöunista ja Bar Pacon maittavista tapaksista toisenkin kerran.

dav

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s