Suomussalmen Selkoskylän eteläpuolella on vanha selkonen, joka on nykyään metsäautoteiden halkomaa metsä- ja suomaata. Hakkuita ja ojituksia on tehty eikä alue ole enää eheä, mutta syrjäinen paikka se on. Välillä joku kalamies kiertää lampia ja syksyllä marja ja metsästysaikaan voi olla jo ruuhkaakin. Mutta läpikulkijoita ei ole eikä vieraat oikein osaa halutakaan sinne.

Aika keskivertonäkymää Kainuun soisista metsistä. Juoksualusta on pehmeä ja monesti kostea.

Sateisena alkukesän päivänä ei ole vaaraa törmätä lenkillä muihin kulkijoihin. Teillä ei talven jäljiltä monia renkaan jälkiä näkynyt. Vain muutama teeri ja yksi ukkometso lehahti lentoon. Päätin juosta yhden lenkin lyhyellä Taipaleen vierailulla kierrellen vanhoja nuoruuden hilla ja kalastuspaikkoja. Pari tuntia kului äkkiä juostessa muistinvaraisesti ahoja, soita ja metsäautoteitä. Viime vierailusta on varmaan viitisen vuotta ja enemmän selkosella tuli pyörittyä kesälomilla koululaisena. Silti paikkoja muistaa sen verran ettei eksymään pääse ja ihmeen monet luonnon näkymät tunnisti, vaikka metsää on laitettu nurin ja uusia teitä tehty. Erälammet ja syrjäiset suot ovat Kainuuta  ja tunnelma sateisessa maisemassa mitä rauhallisin.

Viiva ei ala ihan Taipaleenvaaralta, mutta sieltä lähdettiin. Ensin Mesisuon kautta metsiä pitkin Ohtavaaralle. Sieltä Salmilammen reunalta tielle kiertäen Kuohulammen tietä, josta löytyi lopulta vanha pyörätienpohja. Yhteensä 1:55 ja 18 kilometriä.

Lenkki Movescountissa.

edit: piti vähän muokata autossa kirjoitettua kun näki lukeakin tekstiä. Lisäksi lisäsin linkin Movescountiin.